Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 26.05.2017

Sähkeet

Lisätty ke 8.9.2010 klo 10.29

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat edelleen kohentuneet

V-S ely-keskus, Finnvera ja V-S Yrittäjät

Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Varsinais-Suomessa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Varsinais-Suomessa toimivista pk-yrityksistä melkein puolet ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 11 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat silti heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin.

Varsinais-Suomessa toimivat pk-yritykset odottavat nyt työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Varsinais-Suomessa hieman korkeammalla tasolla kuin keväällä 2010 (saldoluku tuolloin -15 %). Myös koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä keväällä 2010 henkilökunnan määrän saldoluku oli 12 %. Koko maan pk-yrityksistä 39 prosenttia ja alueella 43 prosenttia on jo sopeuttanut toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 7 prosenttia koko maan ja noin kymmenesosa (11%) alueen pk-yrityksistä suunnittelee toimintansa sopeuttamista.

Kehittämisen esteet. Varsinais-Suomessa pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet ovat yleiseen suhdanteeseen / taloustilanteeseen sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Yleinen suhdanne / taloustilanne sekä resurssitekijät puolestaan koetaan suurimmiksi kehittämisen esteiksi koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpina esteinä 7 prosentilla Varsinais-Suomen pk-yrityksistä. Rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä 62 prosentilla, vakuuksien puute 33 prosentilla ja rahoituksen hinta 5 prosentilla. Varsinais-Suomessa toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin.

Rahoitus. Varsinais-Suomen alueen yrityksistä 34 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 30 prosenttia. Noin joka neljäs alueella (27%) ja koko maassa (24%) toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Finnveran suhdannelainaa / -takausta aikoo näistä yrityksistä hakea koko maan osalta 27 prosenttia ja alueella 38 prosenttia. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella edelleen rahoituksen ottamista käyttöpääomaksi. Varsinais-Suomen pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (73%) tai Finnverasta (31%).

Maksuvaikeudet ja -järjestelyt. 19 prosenttia koko maan ja 24 prosenttia alueen pk-yrityksistä ilmoittaa yrityksellä olleen maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Reilu puolet koko maan ja alueen pk-yrityksistä lisäksi ilmoittaa, että asiakkailla / kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Alueella maksuvaikeuksia on esiintynyt yrityksillä sekä asiakkailla / kumppaneilla useammin verrattuna koko maahan. Noin kymmenesosa sekä alueen että koko maan pk-yrityksistä ilmoittaa, että maksujärjestelyihin on ollut tarvetta verottajan kanssa viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Lisätty ke 30.6.2010 klo 11.01

Laivaväelle pakolliset lääkärintarkastukset

Aluesanomat

Laivaväkeen kuuluville henkilöille ehdotetaan lääkärintarkastuksia. Lääkärintarkastukset varmistaisivat henkilön terveydentilan soveltuvuuden aluksella työskentelyyn. Uuden lain tarkoituksena on parantaa merenkulun turvallisuutta.

Mahdollisesti ensi vuoden alussa voimaan tuleva laki sovellettaisiin suomalaisilla aluksilla työskentelevään laivaväkeen. Esityksen mukaan alusoloissa työskenteleviltä itsenäisiltä yrittäjiltä, harjoittelijoilta ja työssäoppijoilta edellytettäisiin laivaväen lääkärintodistusta. Lääkärintodistusta ei kuitenkaan edellytettäisi henkilöltä, joka tekee työtä vain aluksen ollessa satamassa tai tarkastus-, huolto- tai muuta näihin rinnastettavaa työtä tekevältä tai esiintyvältä taiteilijalta, joka työskentelee laivalla tilapäisesti. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät myös tietyt alustyypit, joilla ei pääasiallisesti kuljeteta matkustajia eikä rahtia.

Lääkärintodistus tulisi jatkossa olla kaikilla aluksen työ-, virka tai sopimussuhteisilla työntekijöillä. Aluksen laivaisännällä olisi velvollisuus varmistaa, että aluksella työskentelevillä olisi voimassa oleva laivaväen lääkärintodistus tai poikkeuslupa aluksella työskentelyyn. Myös aluksella työskentelevältä laivanisännältä edellytettäisiin laivaväen lääkärintodistusta.

Laki selkiyttäisi nykyistä lainsäädäntöä ja siirtäisi laivaväen lääkärintarkastuksia koskevat asetustasoiset säännökset lain tasolle. Esitystä on valmisteltu kolmikantaisesti merimiesasiain neuvottelukunnassa.

Lisätty ma 31.5.2010 klo 12.02

Rantarakentamisen poikkeuslupia siirtymässä ely-keskuksilta kunnille

Aluesanomat

Maankäyttö- ja rantarakentamisen poikkeuslupien käsittely on muuttumassa sen osalta, mikä taho lupia käsittelee. Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta.

Poikkeuslupia käsittelee nykyään kunnat ja alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus. Nykyisin valtion ely-keskuksille kuuluvaa toimivaltaa ehdotetaan osittain siirrettäväksi kunnan viranomaiselle. Muutos vastaavasti lisää resurssien tarvetta kunnissa. Noin 60 prosenttia nyt ely-keskuksessa ratkaistavista rantarakentamisen poikkeamisasioista siirtyisi kuntiin, mikä vähentää resurssitarvetta näiden päätösten valmisteluun ely-keskuksissa.

Muutoksella aiottaan selkeyttää toimivallan jakoa ja lisätä kunnan viranomaisen toimivaltaan kuuluvia poikkeamisasioita. Ely-keskuksella säilyisivät kuitenkin ne poikkeusluvat, jotka merkitsevät kokonaan uuden rakennuspaikan muodostamista kaavoittamattomalle ranta-alueelle.

Poikkeuslupa tarvitaan, jos rannalle aiotaan rakentaa ilman siihen oikeuttavaa kaavaa. Lakimuutoksen tavoitteena on lisätä kunnan ratkaistavaksi kuuluvien asioiden määrää ja selkeyttää toimivallan jakoa. Lausuntoaika päättyy 7. kesäkuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Ely-keskusten edeltäjät, alueelliset ympäristökeskukset, ratkaisivat rantarakentamisen poikkeamisasioita toissa vuonna yhteensä runsaat 2.000, joista noin kolmasosa koski uusi rakennuspaikkoja ja loput korvaavaa rakentamista.

Lisätty ti 4.5.2010 klo 07.22

Maastoa paloi huhtikuussa 5.000 hehtaaria

Aluesanomat / SPEK

 

Tulipaloissa kärähti huhtikuussa noin kymmenkertainen määrä maastoa verrattuna tavallisiin kevätkuukausiin. Maastopalojen lukumäärä on kuitenkin huomattavasti edellisiä vuosia pienempi. Kevät on roskienpolton ja kulotuksen takia maastopalojen sesonkiaikaa. Viimeksi vuonna 2006 on palanut yhden kuukauden aikana yhtä paljon maastoa, noin 5.000 hehtaaria. Maastopaloja on ollut tänä vuonna 302. Kaikkiaan tulipaloja on ollut yli 3.600. Niissä on kuollut 30 ihmistä; heistä noin puolet oli yli 65-vuotiaita.

Kulottaminen ja roskien poltto alkavat keväällä heti, kun kelit sen sallivat. Vaikka keli näyttäisi hyvältä, sää ei aina ole tulen käsittelylle otollinen.
–Roskien polttoa tehdään usein puolihuolimattomasti. Tuli saatetaan jopa jättää kokonaan ilman vartiointia, tietää palomestari Mika Mäkelä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Kuivuuden ohella yhtenä maasto- ja ruohikkopalojen syynä voidaan pitää ihmisten huolimatonta tulenkäsittelyä. –Tulen käsittelijät eivät ota huomioon puuskaista tuulta, kipinöitä ja tulen leviämisen mahdollisuutta muutenkaan. Tilanne karkaa helposti hanskasta, huomauttaa Mäkelä. –Pihapiirissä rakennukset ovat äkkiä vaarassa, jos tuli pääsee leviämään.

Ei savuhaittaa naapureille!
Kulotuksesta tulee ilmoittaa hätäkeskukselle. Roskia taas ei kaikissa kunnissa saa polttaa olipa kysymyksessä taajama tai haja-asutusalue.

–Paikallisesti pitää selvittää, että mitä voi polttaa tai missä. Lähtökohtaisesti savuhaittaa ei saa aiheutua naapureille. Kunnan ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset määrittelevät asian, muistuttaa Mäkelä. Lisäksi alueen pelastusviranomainen voi kieltää avotulen teon tai muun tulipalon vaaraa aiheuttavan toiminnan pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi, milloin tulipalon vaara on ilmeinen. Päätöksestä tulee tiedottaa kieltoalueella julkisesti.

Syynä usein kevätretket

Kevät on myös retkeilyn aikaa. Metsiin ja puistoihin lähdetään makkaraa paketissa ja muita herkkuja repussa, huolettomasti nuotio ja grillaaminen mielessä. Toisen maalle ei avotulta saa sytyttää ilman maanomistajan lupaa. Kaupunkioloissa taas grillien kanssa on syytä varovaisuuteen. Tuuli tarttuu helposti kevyeen kertakäyttögrilliin. Kertakäyttögrillien sammuttamista varten on hyvä ottaa mukaan iso limupullollinen vettä. Kuumaa tuhkaa ei missään tapauksessa saa laittaa roska-astioihin. Myös tupakantumppien kanssa on oltava huolellinen.

SPEKin mediaseurannan mukaan huhtikuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 30 ihmistä. Heistä 19 oli miehiä ja 10 naisia. Yhden sukupuoli ei ole tiedossa. Alkuvuoden paloissa kuolleista 16 henkilöä oli yli 65-vuotiaita.

Lisätty ke 21.4.2010 klo 13.19

Nyt metsiensuojelu kannattaa myös taloudellisesti

AS / V-S Ely-keskus  & V-S Luonnonsuojelupiiri

Valtio on tehostanut metsien suojelua aloittamalla viime vuonna Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metson. Ohjelman toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Metsänomistaja voi itse tarjota metsäänsä suojeltavaksi. Korvaus vastaa puukauppatuloa.

-Varsinais-Suomen metsistä valtaosa on yksityisessä omistuksessa. On arvokasta, että metsien suojelemiseksi on saatu aikaiseksi ohjelma, jossa huomioidaan omistajien näkemykset siitä, mitä he metsällään haluavat tehtävän, toteaa ylitarkastaja Leena Lehtomaa Ely-keskuksesta.

Metsien suojelu Metso-ohjelman rahoituksella perustuu luonnontieteellisiin valintaperusteisiin, jotka on laadittu kuulemalla ensin laajasti eri metsien parissa toimivia tahoja. Ensisijaisesti pysyvästi suojellaan kaikkein arvokkaimpia kohteita. Määräaikaisia sopimuksia tehdään puolestaan esimerkiksi sellaisissa kohteissa, joiden luontoarvoja halutaan ja voidaan lisätä luonnonhoidollisin toimenpitein.

-Elämme YK:n monimuotoisuuden teemavuotta. Tavoitteena oli pysähdyttää monimuotoisuuden köyhtyminen tänä vuonna, mutta olemme valitettavan kaukana tavoitteesta. Esimerkiksi uhanalaisista lajeistamme kolmannes elää metsäisissä elinympäristöissä. Tutkimusten mukaan suojeltuja metsiä tulisi olla vähintään 10 prosenttia metsäpinta-alasta, jotta metsien eliöstöllä olisi mahdollisuudet säilyä samalla kun metsiä hyödynnetään taloudellisesti. Etelä-Suomessa tiukasti suojeltujen metsien, joissa metsätalouden toimenpiteet eivät ole sallittuja, pinta-ala on Metlan mukaan 1,9 prosenttia.

Metsäjaos avuksi

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiriin tänä vuonna perustettu metsäjaos kokoontui viime viikonloppuna Kemiönsaarelle kaksipäiväiseen koulutukseen, jonka aihe on metsäkartoitus. Toistakymmentä metsiensuojelusta kiinnostunutta piirin metsätoimijaa perehtyi suojelunarvoisen metsän tunnuspiirteisiin sekä tämän päivän metsiensuojelun vaihtoehtoihin. Mukana oli myös Syke:n ja Ely-keskuksen asiantuntijoita. Luonnonsuojelupiiri ja V-S:n Ely-keskushan ovat tehneet Metso-yhteistyösopimuksen, jonka mukaan piirin asiantuntijat auttavat metsänomistajia löytämään arvokkaita kohteita suojeluun.

Metsäjaoksen toiminnan ytimessä on metsien kartoittaminen. Jokaisessa kunnassa on jäljellä suojelun arvoisia metsiä, ne pitäisi vain kyetä löytämään ja tunnistamaan. Parhaiten tämä tapahtuu yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Useilla metsänomistajilla on kiinnostusta omistamansa metsän muihinkin käyttömuotoihin kuin puuntuotantoon, ja esimerkiksi luonnonsuojelulliset arvot kiinnostavat enenevässä määrin.

-Metsän luonnonsuojelulliset arvot saattavat olla vieraita metsänhoitoa tuntevalle metsänomistajallekin. Luonnonsuojelupiirin metsäjaos tarjoaa omistajille ilmaista metsäkartoituspalvelua. Mikäli omistajalla löytyy kiinnostusta selvittää metsänsä luontoarvot, kannattaa hänen olla yhteydessä piirin metsäkoordinaattori Mari Niemeen, kannustaa aluepäällikkö Hannu Klemola luonnonsuojelupiiristä.

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös