Olli Haapala
Purkutuomion saaneista Viikaistenkadun taloista tuli kaupungin ja teräsmodulirakentaja Neapo Oy:n kahdenvälinen sopupeli, ja samalla ongelmavyyhti uudisrakentamisen toteuttamisessa. Kaupunki on hakenut avustusta ja korkotukilainaa Ara:lta, mutta joutuu tässä vaiheessa tekemään alustavan hankesuunnitelman.
Nyt kaupunginhallitus esittää kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolle hankesuunnitelman laatimista Viikaistenkadun talojen alueelle. Kustannukset, noin 20.000 euroa rahoitetaan maanhankintaan varatuista määrärahoista. Suunnitelman pohjalta tehdään päätös hankkeen toteuttamisen tavasta ja aikatalusta. Uusikaupunki on jo hakenut ja saanut 52.965 euroa talojen purkuavustusta Asumis- ja kehittämiskeskukselta Ara:lta.
Viikaistenkadun 'ongelmatalojen' aluetta pidetään merkittävänä sekä kaupunkikuvallisesti että kaupungin kehittämisen kannalta. Alue sijaitsee lähellä palveluja ja koulukeskusta. Lisäksi alue on keskellä puutaloaluetta. Rakennusten tyyli ja asuntojen oikea koko aiotaan tutkia tarkoin.
Asumisoikeusyhdistys ratkaisuksi
Viime vuoden loppupuolella Uusikaupunki neuvotteli teräsmoduulirakentaja Neapo Oy:n kanssa ja päätyi esittämään kaupunginhallitukselle hanketta, jossa Neapo Oy ja Uudenkaupungin kaupunki perustaisivat yhdessä asumisoikeusyhdistyksen. Yhdistys toimisi Viikaisten talojen alueelle tulevien asuinrakennusten rakennuttajana. Suunnitelmat olivat hurjia, pohdinnan alla oli muun muassa teräskennoista koottujen talojen sijoittaminen vanhoille perustuksille. Talojen julkisivujen piti olla joko puuta tai rappausta.
Kaupunginhallitys päätti kuitenkin marraskuussa aloittaa Uudenkaupungin taipaleen asumisoikeuskuntana ilman yrityspartneria. Aso-yhdistyksen perustamisen päättää tosin valtuusto, jonne hanketta ei ole toistaiseksi viety.
Uudessakaupungissa ei ole aikaisemmin rakennettu aso-asuntoja. Nyt niitä kaavaillaan nuorille, lapsiperheille tai vanhuksille.
Ara:n avustuksia ja korkotukilainaa nauttivan aso-yhdistyksen voivat perustaa vain luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö. Kuka tahansa luonnollinen henkilö voi päästä yhdistyksen jäseneksi, joita ovat ilman muuta asukkaat asumisoikeuden haltijoina. Luonnollinen henkilö on vain ja ainoastaan ihminen.
Aso-asuntojen rakentamiseen voi saada apua Ara:lta jopa 95 prosenttia rakennuskustannuksista.
Yhdistys ilman Neapoa
Neapo Oy ei siis osakeyhtiönä voinut tulla kysymykseen aso-yhdistyksen perustajana tai jäsenenä, mikäli asunnot haluttiin rakentaa valtion tuella. Muulla rahoituksella rakennetut talot voi omistaa aso-yhdistys, jossa on jäsenenä osakeyhtiömuotoinen omistaja tai säätiö. Vapaa rahoitus on tietenkin Neapon takaportti yhdistykseen.
Kaupunginhallitus päätti marraskuussa käynnistää aso-hankkeen yksin, ilman Neapo Oy:tä aso-yhdistyksen perustajana, jona yritys vielä oli päätösesityksessä.
Neapo Oy jää siis Uudenkaupungin ensimmäisten aso-asuntojen mahdolliseksi rakentajaksi. Hallitus päätti marraskuussa myös toteuttaa rakentamisen ranskalaisena urakkana eli kvr-urakkana, jolla on ennakkoon sovittu kattohinta. Rakennuttajana toimisi perustettava aso-yhdistys, jonka omistukseen rakennettavat asunnot jäävät. Viime kädessä yhdistyksen jäseninä ovat asuntojen haltijat (asukkaat), jotka päättävät yhdistyksen hallinnoinnista ja omaisuudesta.
Kvr-urakoista järjestetään normaaliin tapaan tarjouskilpailu. Neapo Oy:n viimeisimpiä voittoja suurmoduulien toimittajana oli Hämeenlinnaan rakennettu 1.300 neliömetrin Kutalantien päiväkoti, jonka kvr-urakkakilpailun yritys voitti yhdessä Peab Oy:n kanssa.
Kiristystä vai kaupunkisuunnittelua?
Kaupunginhallituksen marraskuussa eteensä saamat perustelut Neapo Oy:n ja kaupungin yhteistyöstä olivat eriskummalliset: mikäli asumisoikeustalot eivät toteutuisi suunnitellulla kaupungin ja Neapo Oy:n yhteisen aso-yhdistyksen hankkeena, toiseksi vahtoehdoksi purkamiselle ja uudisrakentamiselle jäisi alueen uudelleen kaavoitus ja myynti eniten tarjoavalle rakennusyhtiöille.
Näin talot tontteineen myytäisiin pystyyn. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén huomautti silloin asian esittelijänä, että �uudelleen kaavoitettaessa alueen rakentamistehokkuutta on tarkoitus laskea�. Kaupungin ja Neapo Oy:n �yhdistys� aikoi siis itse rakentaa samalle alueelle enemmän kuin antaisi grynderin tehdä vapailla markkinoilla.
Neljän tontin myyntihinnan on aikaisemmassa erityisryhmien asumisen raportissa arvioitu olevan vapailla markkinoilla noin 200.000 euroa, mikäli talojen kerrosala 1.177 neliötä pidetään voimassa. Sen sijaan valtuuston vahvistamilla, muualla kaupungissa olevien asuinkerrostalojen tonttien hinnoilla yhteensä 4.051 neliön alueen arvo olisi 141.000 euroa.
Asukkaat mökkikylään teollisuusalueelle
Viikaisten alueella kyseisissä taloissa asui viime vuonna kahdeksan asukasta. Heidän sijoituspaikakseen kaavaillaan mökkikylää Levysepänkadun ja Laivanrakentajantien väliselle alueelle niin kutsutulle Lindin talon tontille. Tontti on teollisuusaluetta, mutta kaupunki �voi myöntää rakennusluvan� joko määräajaksi tai hakea alueelle poikkeamisluvan.
Punaisten tupien mökkikyläkin piti toteuttaa kaupungin ja Neapo Oy:n kahdenvälisenä hankkeena, ilman sen suurempaa julkista kilpailutusta.
Kaupungin suunnitelmissa on ostaa Neapo Oy:ltä viisi teräskennorakenteista mummonmökkiä ja perustaa kiinteistöyhtiö, joka rakennuttaa mökkiyhteisön.
Kiinteistöyhtiön on määrä olla erikoistunut erityisasumiseen. Mukana on Ara, jolta aiotaan hakea avustusta rakennusten ja alueen rakentamiseen. Neapon rakentaman teräsmökin hinta on noin 45.000 euroa. Tässä hankkeessa avustusprosentti jäisi todennäköisesti 30-35 prosenttiin. Punaisten tupien ostamisen osalta kaupunki ei ole vielä saanut Ara:n avustuspäätöstä.
Puolitoista vuotta sitten kun Viikaisten talojen purkuasia oli esillä, asukkaat oli määrä siirtää Salmen alueelle aiottuun mökkikylään.
