Olli Haapala
Aluesanomien tietojen mukaan Uuteenkaupunkiin Orivon teollisuusalueelle suunnitellun soijajalostamon rahoittaa maailman suurin investointipankki Renaissance Capital.
Moskovassa operoiva Renaissance Capital (Rencap) on puhdas investoija, joka keskittyy liiketoimissaan hankkeisiin Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakstanissa sekä Keski-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lontoon ja New Yorkin rahakeskusten kautta Rencap järjestää asiakkaita, joiden hankkeet ovat muualla jo varsin hyvin kehittynyttä teollista toimintaa. Sellaista on juuri soijanjalostus.
Maailman suurimmaksi yksityiseksi investointipankiksi Rencap tuli syyskuussa 2008 talouskriisin pakotettua kahden yhdysvaltalaisen investointipakin Goldman Sachsin ja Morgan Stanleyn muuttaman roolinsa valtion tuella liikepankkien holding-yhtiöiksi ja jättämään puhtaasti investointialan liiketoimet.
Rencap on siitä erikoinen yritys, että sen liiketoimia johdetaan markkinoilta, joilla se operoi. Markkinatoimipaikkoja yrityksellä on Moskovan lisäksi Kievissä, Almatissa, viidessä Afrikan pääkaupungissa, Lontoossa, New Yorkissa, Dubaissa ja Nikosiassa.
Rencapin emoyhtiön Renaissance Groupin pääjohtaja Stephen Jennings kuuluu niiden yhdysvaltalaisten asiantuntijoiden joukkoon, jotka toimivat neuvonantajana Venäjän sopeuttaessa valtiontaloutensa vapaan markkina- ja korporaatiotalouden mekanismeihin.
Rencapin perustivat vuonna 1995 uusiseelantilainen Jennings ja yhdysvaltalainen Boris Jordan, kolleega Credit Suisse First Boston -pankista. Jenningsin arvellaan omistaneen silloin 70-80 prosenttia osakkeista, mutta osakkuuspohja laajeni myöhemmin. Rencapin toimitusjohtajana hän osti kuitenkin kolme myöhemmin tullutta osakasta ulos. Tämä tapahtui Venäjän talouskriisin (1998) tuoksinassa. Jordanin lähdettyä Jennings omisti yksin koko yhtiön.
Nykyisin Rencapin presidentti ja ensimmäinen varatoimitusjohtaja on Alexander Pertsovsky, joka kuuluu myös emoyhtiön johtoon. Emoyhtiön toimitusjohtaja Jennings on parhaillaan ottamassa takaisin rooliaan Rencapin toimitusjohtajana, joka hänellä oli vuoden 2007 puoliväliin asti.
Rencap nykyistä asemaa ja tehokkuutta kuvaavia ovat sen hankkimat lyhytaikaiset investointilainat muun muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta EBRD:ltä. Viimeisin näistä on viime viikolla sovittu 100 miljoonan eurolaina 3,5 vuodeksi.
Puolet suurliikemiehelle
Mutta Venäjän pörssin romahdettua myös Renaissance Capital huomasi olevansa konkurssin partaalla. Omistajana Jenningsin oli löydettävä rahaa ja näin hän oli pakotettu myymään puolet Rencapin osakkeista biljonääri Mihail Prohoroville, joka oli sekä yksityisen investointirahaston Onexim Groupin että teollisuusyritys Polyus Goldin toimitusjohtaja. Jenningsille jäi äänvallan takaava yhden osakkeen enemmistöosakkuus.
Rencapin ja Oneximin partneri-yhteistyötä pidettiin finassivoimalana, jolla on �resursseja, kunnianhimoa ja kykyä johtaa markkinoita joilla ovat mukana�.
Kauppa tehtiin Moskovan Ritz-hotellissa syyskuussa 2008 noin 340 miljoonalla eurolla eli �puoleen hintaan�, kuten analyytikot silloin kauppaa kommentoivat. Prohorov oli juuri myynyt hänelle myös harmaita hiuksia aiheuttaneen kaivosjätti Norilsk Nickelin, joka on maailman johtava nikkelin ja palladiumin tuottaja. Teknisesti Rencap-kauppa oli valmistui vuosi sitten.
Nanoteknologiaa ja kultaa
Oligarkki ja suurliikemies Mihail Prohorov on tehnyt omaisuutensa kaivosteollisuudella ja pankkiirina. Onexim Group keskittyy tällä hetkellä energiateollisuuden innovaatioihin ja nanoteknologiaan, kiinteistöihin ja muuhun teollisuuteen. Oneximin nykyiset sijoitukset ylittänevät 20 miljardia euroa.
Renaissance Groupin taholta kerrottiin, että �Onexim ei ole Gazprom, tai Kreml, vaan itsenäinen investoija�. Oneximilla on kolme hallituksen jäsentä Rencapin seitsenjäsenisessä hallituksessa.
Vuonna 2006 perustettu Polyus Gold taas on kaivos- ja kehitysyhtiö, jonka pääkonttori on Moskovassa. Polyus Gold on Venäjän ja Kazakstanin johtava kullan tuottaja. Yrityksellä on yhteensä yli 12.000 työntekijää viidellä kultakentällä Venäjällä (Krasnojarsk, Irkutsk, Magadan, Amur, ja Jakutia) sekä Kazakstanissa, Kirgistanissa ja Romaniassa. Viime vuonna Polyus Goldin tuotanto oli 39,2 tonnia puhdasta mainattua kultaa, jonka arvo oli noin 1,2 miljardia dollaria.