Olli Haapala
Uudenkaupungin kaupunginhallitus nosti maljoja kaikessa hiljaisuudessa suurelle ja nykyaikaiselle soijajalostamolle, joka aiotaan rakentaa Orivolle kaaavoitettavalle teollisuusalueelle. Tuotantolaitoksen omistajaksi tulee Finnprotein Oy, joka aloittaa tällä viikolla laitoksen suunnitelmien laatimisen. Tiedotustilaisuus on lykkääntynyt viikosta toiseen, eikä aiesopimuksen sisällöstä ole julkistettu tietoa.
Finnprotein perustettiin Uudessakaupungissa toissa vuoden loppupuolella. Yhtiön omistaa kansainvälinen konsortio, yhteenliittymä, jossa on mukana länsimainen prosessiteollisuuden teknologiayritys. Jälkimmäinen on kokenut soijaa raaka-aineena käyttävien tuotantolaitosten suunnittelija ja toteuttaja muualla maailmassa.
Ensimmäiset koneet ja laitteistot ovat jo matkalla Yhdysvalloista Uuteenkaupunkiin, minne ne saapuvat Rauman sataman kautta, Hepokarissa kun ei ole konttien purkumahdollisuutta.
Uudenkaupungin löytyminen soijajalostamon sijoituspaikaksi oli paljolti työ- ja elinkeinoministeriön alaisen ulkomaisia investointeja Suomeen hankkivan toimiston (Invest in Finland) ansiota.
Finnprotein Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi tuli viime vuonna englantilainen Robert J. Reid. Toimitusjohtaja Mikko Nordberg oli aikaisemmin Pajalassa sijaitsevan ja Tanskasta tuodusta soijarouheesta elintarvikkeita jalostavan Finnsoy Oy:n toimitusjohtaja.
Perinteistä vai geenimuunneltua?
Orivon soijajalostamon arvellaan käyttävän vuodessa noin 400.000 tonnia soijapapuja, jotka tuodaan Etelä-Amerikasta, oletettavimmin Brasiliasta. Prosessiteollinen päätuote on eläinrehujen ainesosaksi menevä rouhe, soijaproteiini, jota soijapavussa on 38-40 prosenttia. Mikäli jalostamo tyytyy tuomaan maahan perinteistä soijapapua, mahdollisuus myös elintarvikkeiden raaka-ainejalosteiden valmistukseen säilyy.
Soijapavun sisältämästä soijaöljy menee joko elintarviketeollisuudelle tai se jalostetaan biodieseliksi. Näin tapahtuu etenkin jos Finnprotein tuo maahan geenimuunnteltua soijaa.
Suomen lihakarjan kasvattajat ja lihantuottajat haluavat muun Euroopan tavoin tuottajahintojen pysyvän siedettävällä tasolla, minkä ei uskota enää onnistuvan ilman laajamittaista geenimuunneltua soijapapua, joka on 35-50 dollaria tonnilta perinteistä soijaa edullisempi. Suomeen tuotava liha on 85 prosenttisesti tuotettu geenimuunneltua soijaa sisältävällä rehuravinnolla. Kotimainen sian- ja siipikarjanliha on vain pieneltä osalta peräisin 'geenirehulla' ruokituista tuotantoeläimistä.
