Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 21.04.2019

Rakennusalan kuittitehtailusta 30 miljoonan euron vahingot

Aluesanomat

Kuittien tehtailu on rakennusalan arkipäivää, kertoo poliisiammattikoulun tuore tutkimus. Sen mukaan Suomessa tehtiin 207 rikosilmoitusta rakennusalan talousrikoksista tutkitun vuoden (2007) aikana. Kolme neljästä (154) rikosjutusta sisälsi laajaa kuittikauppaa.

Eniten rakennusalan talousrikosepäilyjä kirjattiin Länsi-Suomen poliisilaitoksilla, yhteensä 72 kappaletta.

Talousrikosepäilyjä kirjattiin Varsinais-Suomen poliisilaitoksella tutkimusvuonna noin 150. -Rakennusalan talousrikosepäilyjä oli kymmeniä, mutta kuittikauppoja niistä oli varsin vähän, kertoi talousrikostutkinnan johtaja rikoskomisario Kaarle Lönnroth.

Lönnroth sanoo talousrikosten olevan hankalia tutkia. -Niissä on yleensä mukana paljon yhtiötä, paljon henkilöitä ja paljon pimeitä palkkkoja saaneita. Lisäksi rikosepäilyt koskevat usein yhtiöitä, jotka ovat aivan muiden kuin rekisteritiedoissa mainittujen vastuuhenkilöiden hoidossa. Talousrikosepäilyjen määrässä ei ole kuitenkaan tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan rakennusalan talousrikoksista syntyi tutkimusvuonna lähes 30 miljoonan euron vahingot, joista pääosa johtui kuittikaupasta. Rakennusalan verovelat olivat tutkimusvuonna noin 770 miljoonaa euroa.

-Rakennusalan talousrikoksista aiheutuneet taloudelliset vahingot ovat todellisuudessa vielä suuremmat, sillä tiedot rahamääristä on kirjattu kattavasti vain osaan rikosjutuista, sanoo tutkija Terhi Kankaanranta.

Laskut keksitään

-Kuittikauppaa käydään keksityillä laskuilla. Kuittikaupasta on kyse, kun rakennusalan yritys maksaa esimerkiksi olemattomasta palvelusta alihankkijalle. Myyjä palauttaa laskutetun summan käteisenä ostajalle ja saa toiminnastaan palkkion. Ostaja välttää muun muassa arvonlisäveroja sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Saamallaan käteissummalla ostaja voi esimerkiksi maksaa pimeitä palkkoja. Kuittikauppayritysten kirjanpidossa on yleensä runsaasti epäselvyyksiä, kertovat tutkijat.

Kuittitehtailu etenee käytännössä esimerkiksi siten, että myyjä laskuttaa ostajalta 1000 euroa (ilman että on myynyt mitään), ostaja maksaa myyjälle 1000 euroa ja saa siitä kuitin, myyjä pitää rahoista 100 euroa itsellään palkkiona ja palauttaa takaisin ostajalle esimerkiksi 900 euroa, ostaja liittää kuitin kirjanpitoonsa vähentääkseen verojaan ja pitää 900 euroa käteisenä itsellään.

Tutkijat laskevat, että jos ostaja maksaa 900 eurolla pimeitä palkkoja, hän välttyy ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun sekä eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksujen (palkan sivukulujen) maksamiselta ja hyötyy yhteensä noin 600 euroa. 

Yhteen rakennusalan talousrikosjuttuun sisältyi keskimäärin lähes neljä rikosnimikettä. Yleisimpiä rikoksia ovat törkeä kirjanpitorikos ja törkeä veropetos. Tekijät ovat tyypillisesti keski-ikäisiä miehiä, joiden ammattinimikkeenä on useimmiten joko yrittäjä, rakennusmies tai johtaja. Joka kymmenes epäilty on taustaltaan ulkomaalainen – yleensä joko virolainen tai ruotsalainen.

Myös kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden arvellaan olevan kiinnostunut rakennusalasta Suomessa.

Tutkinta kannattaa

Toissa vuonna talousrikosten poliisitutkinta maksoi valtakunnallisiin tilastotietoihin perustuvien arvioiden mukaan 22–29 miljoonaa euroa, josta rakennusalan juttujen tutkintaan kului arviolta 3–5 miljoonaa euroa. Viiden vuoden aikana talousrikosten tutkinnassa on saatu omaisuutta takaisin keskimäärin runsaat 43 miljoonaa euroa vuodessa.

-Takaisin saatu rikoshyöty ylittää esitutkinnan kustannukset, joten tutkintaan kannattaa panostaa, arvioi erikoistutkija Vesa Muttilainen.

Tutkinnanjohtajien arvioiden mukaan rakennusalan talousrikosten tutkinta ei erityisemmin poikkea muiden talousrikosten tutkinnasta. Ongelmia ja viivettä aiheuttavat muun muassa rakennusalan pitkistä aliurakkaketjuista johtuva juttujen laajuus ja kansainväliset kytkennät sekä tutkinnan reaaliaikaisuuden vaatimus.

Tutkijoiden mukaan talousrikosjuttujen ensisijainen ongelma on tuomioistuimissa. -Sinne pitäisi saada talousrikoksiin perehtyneet tuomarit käsittelemään talousrikosjuttuja. Talousrikossyyttäjät ovat nyt aivan ylityöllistettyjä, ehdotetaan resurssipulasta oikeuslaitoksesta. 

-Rakennusalan talousrikosten torjumiseksi tutkinnanjohtajat kannattavat lähes yksituumaisesti alalle ehdotettua käännettyä arvonlisäveroa, jossa koko urakkaketjun arvonlisäveron maksaisi pääurakoitsija. Nykyisin aliurakoitsijat vastaavat itse arvonlisäverojensa maksamisesta, sanovat tutkijat.

Tutkija Terhi Kankaanrannan ja erikoistutkija Vesa Muttilaisen raportissa Kuittikauppa rakennusalan talousrikollisuutena tutkittiin rikosilmoitusten tietoja rakennusalan talousrikosjutuista vuodelta 2007. Kaikista aineiston talousrikosilmoituksista 13 prosenttia koski rakennusalaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkintatyön kustannuksia ja tutkinnanjohtajien näkemyksiä rikosten tutkinnasta.

Raportti kokonaisuudessaan on luettavissa tässä.

Lisätty pe 19.2.2010 | 1 kommentti

Arkisto

Muntilan tuulipuiston rakentaminen alkamassa

Uusikaupunki • to 17.1.2013

U:gista uudentyyppinen jäänmurtaja

Uusikaupunki • ti 18.12.2012

Maija Junkola-Lehtosesta tulossa uusi hallituksen puheenjohtaja

Uusikaupunki • ma 17.12.2012

Ajokoirien kettukilvan voitto ja mestaruus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Verokarhu muuttaa Turkuun, verotoimisto asiakkailta pysyvästi kiinni

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Lapsen huostaanoton omavaltaisesta jatkamisesta sakkoja

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Hoivakoteja nousee U:giin pikavauhdilla, nyt vuorossa Suomen Hoivatilat ja Mainio Vire

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Kaupunki ostanee palveluita uudesta Arttu Oy:n hoivakodista

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Golf hyvä harrastus nuorille, sopii myös työpaikkojen liikuntaan

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Satovahinkoala tänä vuonna 55.800 hehtaaria

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen laajennus yva-menettelyyn

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Tukea paikalliselle meripelastustoiminnalle

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Uudenkaupungin uusi nuorisovaltuusto valittu

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

U:gin päästöt viime vuonna 236.000 tonnia

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Kolumni: Onko paikallispolitiikassa vain "kaverista" kysymys?

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Seuratuki kasvaa, liikuntaharrastuksen kustannuksia halutaan alentaa

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Valtuusto antoi hallintokunnille juustohöylän ja 3 prosentin säästövaatimuksen

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Sähköiset reseptit käyttöön koko sairaanhoitopiirissä

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Kho ei muuttanut päätöstä kivilouhimo-murskaamon ympäristöluvan kumoamisesta

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Mauri Kontu: Etujärjestöjen lopetettava omien etujen ajaminen kilpailukyvyn hyväksi

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös