Aluesanomat (Susanna Raitio / Helsingin yliopisto ja Helsingin Sanomat)
Professori Mirja Salkinoja-Salosen johtama tutkijaryhmä on löytänyt terveysongelmia aiheuttavien hometalojen sisäilmasta vahvoja solumyrkkyjä, jotka saattavat selittää sairastumisia, kertoo Helsingin Sanomat tänään.
Lehden mukaan tutkimus on ensimmäinen laatuaan, �sillä aiemmin ei ole tiedetty, voivatko myrkyt siirtyä rakenteista hengitysilmaan�. Hometalojen ihmisille aiheuttamat terveysongelmat saattavat siten johtua kosteissa rakenteissa muhivista solumyrkyistä, ei niinkään suoraan homeitiöistä.
-Kaikkien oireita aiheuttaneiden rakennusten sisäilmasta löytyi runsaasti myrkyllisyyttä. Mutta mikä on ihmisten tarkka altistus tai mitkä ovat myrkkyjen tarkat terveyshaitat, se ei tutkimuksestamme selviä, sanoo professori Salkinoja-Salonen Helsingin Sanomille.
Myrkkypitoisuudet hometalojen sisäilmassa ovat nouseet moninkertaisiksi verrattuna esimerkiksi EU:n ruuassa sallimiin pitoisuuksiin.
Salkinoja-Salonen on selvittänyt tuoreessa tutkimuksessaan 21 päiväkodin, työpaikan ja yksityisasunnon sisäilmaa. Mukana oli vertailuaineistoa, rakennuksia, joiden sisäilmasta ei löytynyt solumyrkkyjä ja joiden käyttäjillä ei ollut myrkkyoireita. Sisäilmatutkimus jatkuu tämän vuoden elokuuhun asti.
Kosteuden poisto yksin ei auta
Kosteuden poistaminen ei poista rakennuksiin syntynyttä syntynyttä mikrobikasvustoa. Kosteusvaurioita kärsineissä taloissa toimivilla ja asuvilla onkin havaittu outoja oireita, kuten horkkaa, kuumetta, huonovointisuutta tai hermosto- ja sydänlihasoireita. Ne vähenevät poistuttaessa, mutta palaavat nopeasti tiloihin palattaessa. Oireet saattavat jatkua, vaikka kosteusvauriot on korjattu.
Emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salosen mielestä mikään tunnettu mikrobi ei aiheuta oireita. -Tiedetään, ettei kyse ole vain homepitoisuudesta. Pitoisuudet rakennuksen sisällä voivat olla korkeita, mutta ihmiset terveitä. Tai hyvinkin pieniä, mutta ihmiset oireilevat.
Nyt oireiden syytä etsitään kahtaalta: myrkyllisistä yhdisteistä mikrobikasvustojen valtaamissa rakennusmateriaaleissa ja mikrobien sisäilmaan päästämistä myrkyistä, toksiineista. Suomalaisista kosteuden vaurioittamista taloista, joissa on kärsitty vakavista terveyshaitoista, on tähän mennessä löydetty viisi toksiinityyppiä.
-Toksiinit ja niitä tuottavat mikrobit voivat kulkeutua elimistöön hengityselinten, ihokosketuksen tai silmien kautta. Se, miten nopeasti ja tehokkaasti toksiini alkaa vaikuttaa, riippuu muun muassa annoksesta ja tuloreitistä.
Kouluja tutkitaan
Myrkkypitoisuuksia kerätään sisäilmasta suomalaisen Inspectorsec Oy:n kehittämällä laitteistolla, joista HY:n biokeskuksessa mitataan mahdolliset toksiinit, kirjoittaa Yliopisto-lehti.
-Toksiinin mittaaminen sisäilmasta on onnistunut vasta äskettäin, kertoo Salkinoja-Salonen. Hankkeessa tutkimuskohteina ovat koulut ja muut työpaikat. -Asuntoja tutkimme pienessä mittakaavassa Suomen Akatemian huippututkimusrahoituksen turvin. Ottaisimme niitä mielellämme mukaan lisää, jos saisimme rahoitusta.
Sairastuneiden lisäksi tutkimustulokset kiinnostavat korjausrakentajia. Nykyisin vaurioita korjataan lähinnä poistamalla kosteutta. Se ei poista rakennukseen syntynyttä mikrobikasvustoa, eivätkä terveyshaitat siten poistu. Salkinoja-Salosen tutkimushypoteesiä pitää kiinnostavana myös Työsuojelurahasto, joka rahoittaa HY:n ja Työterveyslaitoksen huippuyksiköiden hanketta yli 100.000 eurolla. Tuloksia on odotettavissa ensi vuoden syksyllä. Myrkkyjen vaikutusta sairastuvuuteen on tutkittu Suomessa vähän, kansainvälisesti vielä vähemmän, kertoo Yliopisto-lehti.
Sienet ja mikrobit erittävät sekä solu- että hermomyrkkyjä. Solumyrkyt tuhoavat ihmiskehon soluja ja vaikuttavat sisäelimiin, erityisesti maksaan ja munuaisiin, joiden toiminta on vilkasta. Niiden vaikutukset ovat peruuttamattomia, mutta voivat ilmeisesti syntyä myös varsin pitkäaikaisina vaikutuksina, mahdollisesti jopa hometalojen sisäilmaan erittyneistä myrkyistä. Hermomyrkyt vaikuttavat keskushermostoon ja mielentilaan. Oireina yleisimpiä ovat hikoilu, sekavuus, harha-aistimukset ja alentunut verenpaine. Hermomyrkyistä tunnetuin on kärpässienen muskariini.
