Aluesanomat
Kaupungin tilinpäätös viime vuodelta on hallituksen pöydällä. Hallitus ehdottaa valtuustolle, että tilinpäätöksessä selvitetyt budjetin ylitykset hyväksytään ja alijäämä, noin 3,8 miljoonaa euroa, siirretään 'tappiona' omaan pääomaan. Hallitus kuittaa tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja lopulta valtuustolle.
Viime vuoden alijäämä hiertää kaupunginhallitusta, joka hyväksytti tälle vuodelle moniulotteisen säästösuunnitelman. Hallitus korotti tälle vuodelle kiinteistöveroja, runnoi läpi tuloveroprosentin korotuksen 20,50:een, lakkautti viisi pikkukoulua ja passitti kaupungin henkilökunnan lyhyelle säästölomalle. Hallitus jatkaa valtuuston hyväksymää säästöohjelmaa ja pyrkii muihin kaavailemiinsa rakennemuutoksiin.
Kaupunginhallituksen ei lähde säästöohjelmassaan suitsimaan tai lykkäämään jo aikaisemmin hyväksyttyjä hankkeita: asuntoja rakennutetaan ja niille haetaan markkinoita, lisäksi uutta asuntorakentamista kaavoitetaan muun muassa kaupungin ydinkeskustaan.
Kylmät luvut
Uudenkaupungin vuosikate (tulot miinus juoksevat menot) on laskeva ja oli viime vuonna 369.000 euroa eli 23 euroa asukasta kohti. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 4,5 ja tulos noin 3,8 miljoonaa euroa miinuksella. Investoinnit ja lainojen takaisinmaksu oli siis katettava yli 90 prosenttisesti velalla.
Kaupungin verotulot olivat 48,6 miljoonaa euroa (jossa kunnan tuloveron osuus 44 miljoonaa euroa) eli nousua edellisvuodesta on vain 0,4 prosenttia eli 0,18 miljoonaa euroa. Syynä oli työikäisen väestön väheneminen. Koko maassa nousu oli keskimäärin 2,4 prosenttia. Uusikaupunki sai juokseviin menoihinsa valtionosuuksia noin 26,7 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa oli verotulon tasausta.
Käyttömenot 80 miljoonaa
Kaupungin palveluksessa oli viime vuomma 817 vakinaista työntekijää, josta sosiaali- ja terveyskeskuksessa 390 ja hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 188.
Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 80,1 miljoonaa euroa, nousua edellisvuoteen oli 6 prosenttia eli 4,6 miljoonaa euroa. Eniten kasvoivat palvelujen ostot ja henkilöstömenot, yhteensä 4,4 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoja kasvatti eniten (0,7 me) vanhainkotien, terverveyskeskuksen ja kotihoidon aterioiden osto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä.
Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin tilikauden tappiosta oli yli 62 prosenttia ja osuuden kehityssuunta edelleen nouseva. Viime vuonna vanhusten palvelujen menot kasvoivat 0,75 ja kansanterveystyön noin 0,74 miljoonalla eurolla eli 7,5 prosentilla.
Thl:n sosiaalitalouden yksikön selvityksen mukaan Uusikaupunki käytti edellisvuonna terveyden- ja vanhustenhuoltoon rahaa 2131 euroa asukasta kohti eli 11,3 prosenttia enemmän kuin kunnat keskimäärin. Ero on euroina 3 miljoonaa. Suhteessa palvelujen tarpeeseen (tarvevakioidut kustannukset) Uusikaupunki maksoi terveyden- ja vanhustenhuollostaan 10 prosenttia enemmän kuin kunnat keskimäärin.
Kaupungin ja liikelaitokset investoivat 6,4 miljoonaa euroa, missä on hienoinen lasku edellisvuoteen verrattuna. ”Suurin yksittäinen investointi oli Pohitullin keittiön laajennus ja kunnostus (1,6 me). Muita merkittäviä hankkeita olivat Ketunkallion liikennejärjestelyt, yritysten toimitilainvestoinnit ja Uudenkaupungin Vedellä kahden raakavesiputken uusiminen välillä Tammio - Rauhanluoto sekä Sorvakon alueen vesi- ja viemäriverkoston saneeraus”.
Vastattavaa 4.714 euroa asukasta kohti
Uudenkaupungin kuntakonsernilla on lyhyt ja pitkäaikaisia lainoja, lainasaamisia ja vierasta pääomaa sekä osakeyhtiöiden lainojen takauksia yhteensä noin 75 miljoonaa euroa eli 4.714 euroa asukasta kohti. Omaa pääomaa ja aineellisia hyödykkeitä on 102,1 miljoonan euron edestä eli 6.420 euroa asukasta kohti.
Kaupungin ja liikelaitosten lainakanta kasvoi noin 7,6 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Korollista luottoa oli yhteensä 31,8 miljoonaa euroa eli 2.000 euroa asukasta kohti. Lainoista 34 prosenttia oli liikelaitosten lainoja.
Tilinpäätös menee myös tarkastuslautakunnalle, joka arvioi budjetin tasapainon eteen tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta.
