Aluesanomat
Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus tekee kaupunginhallitukselle selvityksen säästöistä. Aikaa annettiin kesään asti. Säästö- ja rakenneuudistusesitysvelvoitteen pohjana on sektorin ”tarvevakioidut menot” –indeksi vuodelta 2008, joka on 10% yli kuntien keskiarvon. Euroissa summa on 3 miljoonaa. Omilla luvuillaan Uusikaupunki on 20 kalleimman kunnan joukossa.
Erikoiseksi asian teki kuitenkin se, että kokouksen puheenjohtajana toimineen Antti Haapavuoren (sdp) allekirjoittamassa ja tiedotusvälineille luovuttamassa pöytäkirjassa päätös ilmoitetaan seuraavasti: ”Palvelukeskusten johtajat kutsutaan kaupunginhallituksen kokouksiin vähintään kerran kuukaudessa kertomaan palvelukeskuksen talouden kehityksestä, poikkeamista ja odotuksista. Tämän kevään aikana tuodaan kaupunginhallitukselle esitys siitä, kuinka rakenteita ja toimintoja tullaan muuttamaan siten, että saadaan säästöjä aikaiseksi”.
Tiistai-iltapäivänä Johanna Ruoranen (sdp), toinen pöytäkirjantarkastajista, ei kuitenkaan hyväksynyt roolissaan päätöstä, vaan pöytäkirjaa muutettiin siten, että päätöksen loppuosa irrotettiin omaksi kokonaisuudekseen seuraavasti: ”Tämän kevään aikana sosiaali- ja terveyskeskus tekee kaupunginhallitukselle esityksen siitä, kuinka rakenteita ja toimintoja tullaan muuttamaan siten, että saadaan säästöjä aikaiseksi”.
– Pieni, mutta oleellinen muutos. Säästöesitysvelvoite ei siis koske jokaista hallintokuntaa, kuittaa Ruoranen.
Toinen pöytäkirjantarkastajista, Juha Nevavuori (kesk.) tarkistaa kaupunginhallituksen pöytäkirjan vasta keskiviikkona.
Hallitus hyväksyi arvion viime vuoden tavoitteiden ja strategian toteutumisesta ja passitti sen tarkastuslautakunnalle ja valtuustolle tiedoksi.
Valtuustoselvitys
Vähemmälle huomiolle jäi valtuustoselvitys, jossa kaupunginvaltuutettuja pyydettiin arvioimaan ensimmäistä eli viime vuoden istuntokauttaan. Tehtyyn kyselyyn vastasi vain 24 valtuutettua (56 prosenttia), mikä lähentelee yleistä äänestysprosenttia. Tilastollista merkitystä kyselyn tuloksille on turha etsiä. Ollaan ja ei olla tyytyväisiä.
Onnistumisen tunne oli korkeimmillaan kouluverkkouudistuksesta, strategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Keitä siis olivat vastaajat?
Sen sijaan tuloksesta voi mainita joitakin yksittäisiä 'erikoisuuksia'.
Vain kymmenen valtuutettua pitää valtuuston työskentely- ja päätöksentekoilmapiiriä avoimena (9) ja täysin avoimena (1), mutta kuusitoista sentään kunnan etua ajavana. Ilmapiiri on 9 valtuutetun mielestä kyläpolitikointia, 12 mielestä ristiriitaista (10) tai erittäin ristiriitaista (2) ja vain neljän mielestä työskentely on tehokasta.
Kaupungin strategia ohjaa päätöksentekoa hyvin tai erittäin hyvin kymmenen valtuutetun mielestä, mutta äänestyksessä syntyneisiin päätöksiin sitoudutaan hyvin vain 6 valtuutetun mielestä. Yhteiset pelisäännöt toimivat 15 valtuutetusta erittäin huonosti (2) tai huonosti (13).
