Olli Haapala
Maaperässä ja kallioperässä on varastossa aurinkoenergiaa yllin kyllin. Sillä lämmittää yhtä lailla omakotitalon, asuntoalueen kuin koko kaupungin. Uusiutuvan energian käytössä maalämpö on varteenotettava vaihtoehto, tai paras, kun kuuntelee mynämäkeläisen Jouni Lehtosen puheita.
Lehtosella on katetta puheilleen, sillä yhden kilowattitunnin sähköenergialla saadaan talteen ja hyödyksi kolme kilowattituntia maalämpöä.
– Tarvitaan vain keruuputkisto maan alle ja lämpöpumppu, joilla energia voidaan siirtää ja jalostaa rakennuksen ja sen käyttöveden lämmitykseen. Toinen lämmitystapa on kallioperän maalämpö, silloin puhutaan lämpökaivosta, selvitti Jouni Lehtonen Kalliokaivo Oy:stä.
Ajan mittaan moni omakotitalon öljykattila on vaihdettu lämpöpumppuun. Runsaan neliön alan vievän lämpökaivon voi porata rakennuksen viereen.
– Itse olemme rakentaneet maalämmön kerrostaloon Maskussa, mutta Nokialla vaihdettiin kaukolämpö maalämpöön, ei tosin meidän tekemänä.
Itse lämpö ilmaista
Lehtonen uskoo lämpöpumpun käytön helppouden, pienen tilantarpeen, äänettömyyden ja (lämmitystavan) ympäristöystävällisyyden olevan valtteja, joilla tekniikka yleistyy edelleen.
– Maalämpö ei maksa mitään, laitteet maksavat, mutta seitsemässä vuodessa ne ovat tienanneet hintansa. Laitteet kestävät yli 20 vuotta, ja sen jälkeen vielä selvitään eteenpäin komponentteja vaihtamalla. En tiedä juuri muuta tapaa saada investoinnille 15 prosentin koron kuin maalämmön.
– Lampöpumppuun on siirrytty muun muassa suorasähköstä, öljystä ja puulämmityksestä. Esimerkiksi lämpökaivon poraamisesta talous saa kotitalousvähennyksen, mikä tarkoittaa 4.000 – 5.000 euroa.
Lehtosen oma suositus uudisrakentajalle ja saneeraajalle on maa- tai kalliolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys.
– Laitteita on tehty jo pitkään ja niiden laatu tekee niistä luotettavia.
Peltokivistä lämpökaivoihin
Jouni Lehtonen jatkaa veljensä Jukka Lehtosen kanssa heidän isänsä Lauri Lehtosen vuonna 1972 perustaman Kalliokaivo Oy:n johdossa. Lauri Lehtonen oli aloittanut poraus- ja louhintatyöt rakentamallaan autotraktorilla ja kompressorilla Helsingin olympiavuonna. Neljä vuotta myöhemmin alkanut ja koko 60-luvun jatkunut kivenraivaus seutukunnan pelloilta johti yrityksen perustamiseen. Kuvaan astuivat porakaivot ja uusi pumpputekniikka.
Veljekset tulivat mukaan yritykseen 1985 ja yritys rakensi uudet toimitilat. Neljä vuotta myöhemmin tehtiin ensimmäinen maalämpöputkisto omaan talouteen ja samana vuonna Lauri Lehtonen jäi eläkkeelle. Huoltohalli sai maalämmön 1992, lämpö kerättiin lämpökaivoista.
– Kuluvalla vuosikymmenellä maalämpö on tosiaan noussut merkittävään rooliin. Teemme noin 80 järjestelmää vuodessa. Perinteisiä porakaivotöitä tehdään lähinnä kesäasunnoilla ja haja-asutusalueilla omakotitaloilla, lisäsi Jouni Lehtonen.
