Olli Haapala
Mikäli MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattilaa on uskominen, tulevaisuuden maatalouden täytyy olla energiatehokkaampi – kaikessa. Mattila puhui Laitilan 'energiamessuilla' lauantaina.
– Meidän on mietittävä sitä miten maitolitra tai lihakilo tuotetaan vähemmällä energialla kuin nyt. Tavoitteet kymmenen vuoden päähän on asetettu energiatehokkuuden parantamiseen viidenneksellä ja uusiutuvien energiamuotojen käytön nostamiseen 38 prosenttiin.
Mattilan mukaan maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli, mutta MTK ei lähde pakkokeinojen tielle, vaan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, kannustinjärjestelmään sekä julkisen vallan tuki- ja veropolitiikkaan. Vähitellen tarvitaan myös päätöksiä.
Ei mikään risupaketti
– Maaseudulla on bioenergian lähteitä erittäin mittavia määriä. Metsät (oksat latvat, kannot, rangat), pellot (ruokohelpi, olki) ja kotieläimet (lanta, teurasjäte) ovat bioenergian lähteitä sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineiden tuotantoon.
Maatalouden energiaohjelmassa syntyy ensin toimialasopimuksia maa- ja metsätalousministeriön ja maatalous- ja puutarha-alan tuottajajärjestöjen kanssa.
– Yksittäinen maatila liittyy ohjelmaan tilakohtaisella rekisteröinnillä tai sitoutumalla siihen. Sopimuksen tehneille tarjotaan erityyppisiä palveluja ja mahdollisia etuja. Ohjelman tarkoitus on parantaa tilan kannattavuutta.
Ilpo Mattila huomautti, että kysymyksessä ei ole mikään risupaketti, vaan ilmasto- ja energiastrategiassa metsähakkeen ja puun pienkäytöllä voidaan saada aikaan paljon.
Kossu muuttuu konjakiksi
Metsissä on Mattilan mukaan niin paljon kehityspotentiaalia – kun kaikki uudet tekniikat ja läpimurrot huomioidaan – että uusiutuvan energian tuotannon kaikki raaka-aineet voidaan saada Suomen metsistä. -Puuta riittää sellunkeittoon, lankuiksi, polttoaineeksi sähkön ja lämmön tuotantoon sekä biodieselin tuotantoon. Meillä on riittävästi metsää tähän kaikkeen.
– Tavoitteeksi asetettuun tuulivoiman tuotantoon tarvitaan noin 700 myllyä, joten niiden paikoista on kova kilpailu. MTK:n lähtökohta on se, että jos koskiosuuden saattoi muinoin ostaa kossupullolla, maatalous haluaa ainakin konjakkipullon tuulimyllyn paikasta.
Vilja viinaksi ja palamaan
Liikenteen biopolttoaineet on siis mahdollista valmistaa kokonaan kotimaisista raaka-aineista. Mukana on tällöin myös energiavilja. Puolet EU:n vaatimuksesta meille olisi saavutettavissa 60.000 – 120.000 peltohehtaarilla.
– Etanolitehtaita olisi kaksi. Hehtaarilta saadaan noin tonni etanolia, lisäksi tuotannossa syntyy valkuaisrehua.
Mattila sanoi ettei rypsi ole Ruotsin tapaan Suomessa kilpailukykyinen biodieselin raaka-aine.
– Etelä-Ruotsissa sato on noin 4.000 kiloa ja meillä vain 1.300 kiloa hehtaarilta. Sitäpaitsi elintarviketeollisuus maksaa rypsistä paremmin kuin polttoaineteollisuus – ja joutuu tuomaan maahan rypsiä suuria määriä.
Kiistanalaiselle palmuöljyn käytölle polttoaineen raaka-aineena Mattilalla on lääke valmiina.
– Puu, 5-6 miljoonaa kuutiometriä puuta korvaisi tarvittavan Suomeen tuotavan palmuöljyn.
Biodieseliä tuontisoijasta?
Soijapapu on merkittävä biodieselin raaka-aine jo nyt ja varsinkin silloin kun raaka-aineena on geenimuokattu soija. Etelä-Amerikan suurilta soijaplantaaseilta tuotava soijapapu olisi Mattilan mukaan ilman muuta jonkinlainen uhka tai kilpailija kotimaisten raaka-aineiden käyttöönotolle.
MTK:n energia-asiamies tuntee Uuteenkaupunkiin suunnitellun 'soijatehtaan' hankkeena vain ylimalkaisesti, mutta arvelee myös satojen tuhansien tonnien eläinrehujen tuotannon lisäyksen olevan merkittävä tekijä kotimaisilla eläinrehujen raaka-ainemarkkinoilla, ja – mikäli tehdas tuottaisi myös biodieseliä – myös biopolttoaineiden raaka-ainemarkkinoilla.
Härkää sarvista
Lihaluujauhon käyttö rehujen valkuaisena kiellettiin EU:ssa kymmenen vuotta sitten ja valkuaistarve korvattiin soijalla. Soija on säilyttänyt asemansa, eikä sitä ole juuri suunniteltu korvattavaksi paikallisilla valkuaiskasveilla.
– Valkuaisen omavaraisuutemme on vain noin 10-15 prosenttia. Tarvitaan myös kotimainen valkuaislähde, esimerkiksi härkäpapu. Sen viljelyala on hyvin pieni, mutta lisääntymässä muun muassa Varsinais-Suomessa. Lisäys tapahtuisi parhaiten hehtaareilla, jotka saadaan pois ohralta. Ohraa tuotetaan kaikkialla liikaa ja hinta on sen mukainen, laski Mattila.
Ohra on juuri viljakasvi, jota on eniten poltettu energiaksi voimalaitoksissa.
– Saimme kyllä aika tiukkaa palautetta voimalaitoksilta elintarvike- ja rehuteollisuuteen kelpaamattoman viljan polttamisesta, sitä pidettiin jopa jumalan kirouksena.
MTK:n energia-asiamies jää miettimään pitäisikö energiaviljalla olla jokin muu nimi.
– Agropellet, se on ohran tai kauran jyvä.
