Aluesanomat
Ympäristöministeriö lähetti tänään hallituksen esitykseksi laista Selkämeren kansallispuistoksi lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyy 25. toukokuuta. Kansallispuisto sijoittuu hallituksen luonnoksen mukaan pääosin aavan meren matalikoille Satakunnan ja Varsinais-Suomen meri- ja maa-alueelle. Puiston vesipinta-ala on 90.000 ja maapinta-ala 1.600 hehtaaria. Puisto on rajattu pohjois-eletäsuunnassa 160 kilometrin matkalle, Merikarvian Ourasta Kustavin Katanpäähän. Puisto toteutuisi nyt alkuperäistä Metsähallituksen esitystä suppeampana.
Kansallispuiston rajausesityksessä on mukana valtiolle Natura 2000 -verkostoon hankittuja saaria sekä valtion omistamia vesialueita. Hallituksen esityksen luonnoksessa kansallispuisto sijoittuisi pääosin aavan meren matalikoille Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin. Valtion yleisiltä vesialueilta kansallispuistoon kaavaillut alueet ovat keskimäärin alle 20 metriä syviä. Juuri näillä alueilla edellytykset luonnon monimuotoisuudelle ovat parhaat.
Kansallispuisto olisi toteutuessaan yksi Itämeren merkittävimmistä merellisistä suojelualueista. Valtioneuvosto teki viime lokakuussa juhlaistunnossaan Turussa periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Suunnitelmia puistosta tehtiin yhdeksän vuotta.
Laki voimaan ennen kesää?
Kansallispuiston perustamisella suojeltaisiin pohjois–eteläsuunnassa noin 160 kilometrin pituinen Selkämeren aavan meren alue ja siihen liittyviä saaristoja sekä eräitä rannikon alueita. Kansallispuiston alueet koostuvat valtaosin valtion yleisistä vesialueista, joista osa sisältyy Euroopan yhteisön Natura 2000 – verkostoon.
Kansallispuiston maa-alueet kuuluvat puolestaan sekä Natura 2000 -verkostoon että kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin, lähinnä valtakunnalliseen rantojen suojeluohjelmaan.
Perustettavaksi ehdotetun Selkämeren kansallispuiston omistaa valtio ja sen pinta-ala on noin 91.200 hehtaaria. Pinta-alasta on valtion omistuksessa olevia maa-alueita noin 1.547 hehtaaria, valtion omistamia yksityisiä vesialueita noin 4.748 hehtaaria ja valtion yleisiä vesialueita noin 84.910 hehtaaria. Kansallispuiston perustamisen jälkeen siihen on tarkoitus liittää noin 1.200 hehtaaria Rauman kaupungin omistamia alueita. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Katanpäästä Ouraan
Kansallispuistoalueeseen sisältyy osia yhteensä kymmenestä erillisestä Natura 2000 –verkostoon kuuluvasta EY:n luontodirektiivin tai EY:n lintudirektiivin mukaisista SPA – alueista. Näitä ovat muunn muassa ovat Seksmiilarin saaristo, Katanpää, Uudenkaupungin saaristo, Rauman saaristo, Luvian saaristo, Preiviikinlahti, Gummandooran saaristo, Pooskerin saaristo, Ouran saaristo ja Kasalanjokisuu. Kansallisiin suojelupäätöksiin liittyen alueita
koskee erityisesti noin 20 vuotta sitten tehty valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta, jossa suojeltavia kohteita olivat juuri muun muassa Seksmiilarin saaristo, Uudenkaupungin saaristo, Rauman saaristo ja Luvian saaristo.
Kansallispuistoa varten voidaan hankkia lisäalueita. Puiston hallinnasta ja hoidosta vastaava Metsähallitus on arvioinut, että Selkämeren kansallispuiston käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat noin 185.000 euroa vuodessa.
Lisäksi kansallispuiston toiminnan käynnistäminen edellyttäisi vuosittaista 150.000 euron lisäystä määrärahoihin ensimmäisten viiden vuoden aikana.
Ammattikalastus huomioidaan
Selkämeren merialue on säilynyt verraten puhtaana. Rehevöitymisen vaikutusta meren ekosysteemeihin on nähtävissä selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Tästä johtuen Selkämerellä on myös edelleen elinvoimaista ammattikalastusta, jota kehitetään määrätietoisesti yhteiskunnan tukitoimin. Uusikaupunki on eräs länsirannikon vahvimmista kalatalouden keskuspaikoista, mutta myös muissa kunnissa on ammattikalastusta ja vesiviljelyä.
Neljä vuotta sitten esimerkiksi Uudessakaupungissa toimi 24 päätoimista ammattikalastajaa ja kalansaaliin arvo pyyntialueella (ruutu 47), joka
kattaa Vakka-Suomen alueen, oli 1,2 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin edustalla on voimassa olevia ympäristölupia yhteensä 11 kalan kasvatuslaitoksella, joiden lupien mukainen vuosituotanto on 570 tonnia. Ne kaikki sijoittuvat kansallispuiston itäpuolella oleville yksityisille vesialueille. Ammattikalastuksen painopiste on tällä hetkellä niin ikään lähellä rannikkoa ja silakan troolauksen osalta avomerellä.
Hylje ja merimetso
Selkämeren kansallispuiston niissä osissa, jotka sijoittuvat valtion yleisille vesialueille, voidaan Metsähallituksen luvalla ryhtyä erityisiin toimiin harmaahylje- ja merimetsokantojen sääntelemiseksi.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Selkämeren kansallispuistosta
Kartta ehdotetuiksi rajoiksi
