Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 20.08.2019

Kioton sopimus jatkuu kahdeksan vuotta, Hinku-kunnat aikaansa edellä

Aluesanomat

Lauantaina päättyneessä Dohan ilmastokokouksessa suunnattiin kohti uutta ilmastosopimusta ja päästövähennysten tiukentamista. Uutta ilmastosopimusta ei tehty, mutta Kioton sopimusta jatketaan. -Oli tärkeää, että Dohassa saatiin sovittua Kioton sopimuksen toisesta velvoitekaudesta, sanoi ympäristöministeri Ville Niinistö.

-Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että uuden sopimuksen neuvottelut etenivät, sillä sen avulla voidaan aidosti vähentää päästöjä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle kahteen asteeseen. Vahva viesti Dohasta oli se, että kahden seuraavan vuoden aikana on etsittävä keinot, joilla päästöt saadaan voimakkaammin rajoitettua jo ennen uuden sopimuksen voimaantuloa vuonna 2020. Työohjelma vuoden 2015 uudelle kaikkia koskevalle sopimukselle on myös riittävän kunnianhimoinen, arvioi Niinistö.

Uutta ilmastosopimusta koskevat  neuvottelut on tarkoitus päättää vuonna 2015. Dohassa päätettiin, että seuraavan kahden vuoden aikana arvioidaan, kuinka kaikkien maiden päästöjä saadaan vähennettyä voimakkaammin jo ennen vuotta 2020.

Yhdysvallat ei ole mukana Dohassa sovitussa lainkaan. Toisesta Kioto-kaudesta vetäytyivät vetäytyneet Venäjä, Japani ja Kanada.

Dohassa sovittu toinen Kioto-kaudesta käynnistyy heti ensi vuoden alusta ja kestää kahdeksan vuotta.

Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden neuvotteluissa keskeisimmiksi kysymyksiksi nousivat ensimmäiseltä kaudelta ylijääneiden päästöyksiköiden ja joustomekanismien käytön mahdollisuus uudella kaudella. Osapuolikokous sopi, että yksiköt voi siirtää täysimääräisesti uudelle kaudelle, mutta niiden ostoa rajoitetaan merkittävästi ja ne siirretään erilliseen varantoon.

Lisäksi toisen kauden päästövähennysvelvoitetta kiristetään, jos uusi velvoite tekee mahdolliseksi kasvattaa päästöjä toisella velvoitekaudella. Joustomekanismien käyttöoikeuteen tuli myös rajoituksia.

-Lähes kaikki Kioton toiselle velvoitekaudelle osallistuvat maat, EU mukaan lukien, ilmoittivat, etteivät osta ylijääviä päästöyksiköitä, totesi pääneuvottelija Sirkka Haunia.

Kehitysmaiden kynnyskysymykseksi Dohassa nousi etenkin haavoittuvien saarivaltioiden esille nostamat ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset.

-Oli tiedossa, että asia on pienille saarivaltioille tärkeä neuvottelukysymys ja keskusteluista tulisi vaikeat. On hyvä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista jo nyt kärsivien maiden huoli otettiin Dohassa vakavasti, sanoi ministeri Niinistö.

Dohassa sovittiin myös suunnitellusti pitkän aikavälin ilmastorahoituksen uudesta työohjelmasta, jolla edistetään rahoituksen eli 100 miljardin dollarin sitoumuksen toteuttamista vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi sovittiin toimista, joilla viime vuonna perustettu uusi vihreä ilmastorahasto käynnistetään.

-EU:n hyvä sisäinen yhteistyö mahdollisti sen, että uuden sopimuksen työohjelmasta ja lähivuosien päästövähennysten kunnianhimon tarkistamisesta saatiin vahvat kirjaukset. Suomi ja muut Pohjoismaat toimivat jälleen hyvässä yhteistyössä keskeisissä tehtävissä ilmastosovun edistämisessä. Vaikka Dohan tulokset eivät riitä ilmastonmuutoksen hillinnässä, saatiin kuitenkin näiden kirjausten avulla vahvaa painetta lähivuosien ilmastoneuvotteluihin riittävien tuloksin saamiseksi. Maailma ansaitsee vihdoin tieteen edellyttämiä ilmastotoimia, jotta turvaamme hyvinvoinnin lapsillemme, ministeri Niinistö korosti.

Hinku aikaansa edellä

Toisen maita sitovan Kioto-kauden merkitys korostuu, kun huomioidaan se että Kioton sopimus (eli pöytäkirja, joka hyväksyttiin Rio de Janeirossa 1992) vuodelta) kattaa vain noin 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasujen päästöistä. Sopimuksessa sitouduttiin vuoden 1990 päästötasolle vuonna 2020.

-Hyvä, että Kioto sai jatkoa, mutta siinä on liian vähän maita mukana ja liian monta porsaanreikää, sanoi Luontoliiton pääsihteeri ja ilmastoasiantuntija Leo Stranius.

Kansalaisjärjestöistä sekä Greenpeace, Luonto-Liitto että Maan ystävät pitävät Dohan ilmastoneuvotteluiden laihaa tulosta odotettuna. Järjestöjen mielestä Suomella ei ole mitään sanottavaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ennen kuin se itse nostaa kotimaiset päästövähennysten sitoumuksensa tarvittavalle tasolle, jolla ilmastokatastrofi olisi vältettävissä.

Näitä tasoja on kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tavoiteltu hyvin rajoitetusti: Suomessa esimerkiksi vain Hinku-kunnissa, jotka ovat sitoutuneet ja onnistuneesti yltäneet kansainvälisiä sopimuksia huomattavasti suurempiin kasvihuonekaasujen päästöjen vähennyksiin. Hinku-hanketta hallinnoi Suomen ympäristökeskus. 

Maailmanpankki varoitti Dohan ilmastoneuvotteluiden alla ilmaston voivan lämmetä neljällä asteella jo ennen vuosisadan loppua, mikäli maat eivät korota kunnianhimon tasoa päästövähennyksissään. Aika on loppumassa: laajamittaisten energiatehokkuuteen kohdistuvien toimien avullakin maailmalla on vain alle kymmenen vuotta aikaa välttää päästöjen kasvu yli lukkoon lyötyjen päästötasojen.

Odottelun aika ohi

Kansalaisjärjestöt katsovat, että kansainvälisen ilmastosopimuksen odottelun aika on ohi. ”Suomen on ryhdyttävä heti omiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Se on hallituksen vastuulla. Kunnianhimoisiin päästövähennyksiin ja fossiilisesta energiantuotannosta irtautumiseen on sitouduttava Suomessa kansallisesti ja paikallisesti”, vaativat järjestöt.

-Kotimaan poliittinen tahtotila ei anna Suomen neuvottelijoille liikkumavaraa lisätä päästövähennyksiä. Edelliset parikymmentä vuotta tuskallisen hitaasti eteneviä ilmastoneuvotteluja ovat osoittaneet, että ilmastosopimusta ei saada aikaan ennen kuin maat tulevat kansainväliseen neuvottelupöytään riittävin sitoumuksin vähentää omia päästöjään. Suomen on sitouduttava vähentämään päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, Vasta sen jälkeen Suomella on jotain sanottavaa kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvottelupöydissä, sanoi Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.

-On poliittista itsepetosta kansainvälisen sopimuksen ensisijaisuuteen vedoten kieltäytyä kaikista kansallisista toimenpiteistä ja sitoumuksista. Jokainen poliittisia prosesseja tunteva ymmärtää, että kansainvälinen sopimus saadaan aikaan vain, jos maat omien kansallisten sitoumustensa perusteella sitoutuvat kansainvälisiin velvoitteisiin, totesi Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

-Suomessa ajetaan kaksilla raiteilla: toisaalla kotimaassa vedotaan siihen, että kansallista säätelyä ei voida hyväksyä, koska kansainvälisen ilmastosopimuksen tulee syntyä ensin. Kotimaisten toimien vastustaminen puolestaan lukittaa neuvotteluasetelmat nykyiseen umpikujaan, Koskinen jatkoi.

-Suomen pitää lopettaa jarruttamasta EU:n päästövähennysten lisäämistä, nostaa omaa päästövähennystavoitettaan ilmastotieteen mukaan välttämättömälle tasolle ja painostaa muita maita toimimaan samoin. Ratkaisut hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä tehdään paikallisesti, joten esimerkiksi Helsingissä on luovuttava kivihiilen energiakäytöstä, sanoi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius. (Lähteet: YM, Luonto-liitto, Greenpeace). –olha.

Lisätty su 9.12.2012 | kommentoi

Arkisto

Muntilan tuulipuiston rakentaminen alkamassa

Uusikaupunki • to 17.1.2013

U:gista uudentyyppinen jäänmurtaja

Uusikaupunki • ti 18.12.2012

Maija Junkola-Lehtosesta tulossa uusi hallituksen puheenjohtaja

Uusikaupunki • ma 17.12.2012

Ajokoirien kettukilvan voitto ja mestaruus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Verokarhu muuttaa Turkuun, verotoimisto asiakkailta pysyvästi kiinni

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Lapsen huostaanoton omavaltaisesta jatkamisesta sakkoja

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Hoivakoteja nousee U:giin pikavauhdilla, nyt vuorossa Suomen Hoivatilat ja Mainio Vire

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Kaupunki ostanee palveluita uudesta Arttu Oy:n hoivakodista

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Golf hyvä harrastus nuorille, sopii myös työpaikkojen liikuntaan

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Satovahinkoala tänä vuonna 55.800 hehtaaria

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen laajennus yva-menettelyyn

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Tukea paikalliselle meripelastustoiminnalle

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Uudenkaupungin uusi nuorisovaltuusto valittu

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

U:gin päästöt viime vuonna 236.000 tonnia

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Kolumni: Onko paikallispolitiikassa vain "kaverista" kysymys?

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Seuratuki kasvaa, liikuntaharrastuksen kustannuksia halutaan alentaa

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Valtuusto antoi hallintokunnille juustohöylän ja 3 prosentin säästövaatimuksen

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Sähköiset reseptit käyttöön koko sairaanhoitopiirissä

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Kho ei muuttanut päätöstä kivilouhimo-murskaamon ympäristöluvan kumoamisesta

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Mauri Kontu: Etujärjestöjen lopetettava omien etujen ajaminen kilpailukyvyn hyväksi

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös