Aluesanomat
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalaistutukset alkavat myös Selkämeren ja Saaristomeren rannikkorannikkojokiin. Rktl istuttaa huhti- ja toukoukuussa Suomen vesiin noin 308.000 lohen, järvilohen ja meritaimenen yksivuotiasta poikasta sekä noin 648.000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä säilyttää ja elvyttää uhanalaisia kalakantoja että turvata kalastusmahdollisuuksia. Istutettavien poikasten arvo on kaikkiaan noin 1,1 miljoonaa euroa.
Selkämeren ja Saaristomeren rannikkojokiin sekä Suomenlahteen istutetaan lohen jokipoikasia 35.000 ja vaelluspoikasia 382.000 kappaletta sekä meritaimenen jokipoikasia 26.000 ja vaelluspoikasia 42.000 kappaletta.
Istutukset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmittuun tulossopimukseen. Pääosa poikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa ja loput Rktl:n omilla kalanviljelylaitoksilla Laukaassa, Taivalkoskella ja Muoniossa.
Kaikki poikaset on kasvatettu tutkimuslaitoksen tuottamasta mädistä. Eri kalalajien ja kalakantojen vuosittaiset istutusmäärät vaihtelevat viljelymenestyksen mukaan. Järvilohen vaelluspoikasia istutetaan edellisvuosia enemmän kudulle nousevien määrän nostamiseksi.
Lohi- ja meritaimenistutukset istutukset kohdistetaan jokialueille ja jokisuihin ja niillä pyritään turvaamaan joki- ja rannikkokalastuksen saaliita sekä vahvistamaan lohi- ja meritaimenkantojen lisääntymistä luonnossa.
Paimiosta Merikarvialle
Paimionjokeen istutettiin keskiviikkona 10.000 nevanlohen vaelluspoikasta. Aurajokeen istutetaan vapun jälkeen 5.000 nevanlohen jokipoikasta ja 27.000 nevanlohen vaelluspoikasta. Mynäjokeen tulee toukokuun aikana 5.000 Simojoen lohen jokipoikasta. Kokemäenjokeen istutetaan 69.000 Tornionjoen lohen vaelluspoikasta ja Reposaareen 21.000 lohen vaelluspoikasta. Simojoen lohen vaelluspoikasia istutetaan myös Merikarvianjokeen.
Siianpoikasten esiintymisalueet tutkitaan
Rktl aikoo selvittää myös merikutuisen siian poikasalueet Pohjanlahdella sekä Suomen että Ruotsin rannikoilla. Pohjanlahden siikakantojen heikkeneminen ja siian poikastuotantoa koskevan tiedon tarve ovat lähtökohtana pääosin EU – rahoitteiselle yhteistyöhankkeelle.
Pohjanlahden merialueilla esiintyy kahta siikamuotoa, meressä kutevaa karisiikaa sekä jokikutuista vaellussiikaa. Merikutuisen siian taloudellinen merkitys on vähentynyt niin etelässä kuin pohjoisessakin heikentyneiden kantojen vuoksi.
Muutokset meressä vaikuttavat lisääntymisen onnistumiseen. Muun muassa vesistörakentaminen on Suomessa estänyt vaellussiian luonnollisen lisääntymisen useimmissa rannikkojoissa. Merikutuisen karisiian osalta syitä huonoon menestykseen ollaan vasta selvittämässä. Siian luonnonlisääntymisen taantumaa on korvattu koko merialueella laajamittaisilla poikasistutuksilla.
Mahdollisia syitä siian lisääntymisen heikkoon tilaan voivat olla Itämeren rehevöityminen ja muuttuneet jääolosuhteet. Siian talven yli vedessä kehittyvät mätimunat vaativat puhdasta sekä hapekasta vettä ympärilleen ja poikaset suosivat puhtaita rantoja.
Kartoitus alkaa välittömästi jäiden lähdön jälkeen Selkämereltä ja jatkuu kesäkuun alkuun saakka. Tänä keväänä kuoriutuneita siianpoikasia kartoitetaan muun muassa pienikokoisella poikasnuotalla
