Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 19.02.2019

Lausunto kansallispuistosta: kaupunki ja sen hallitus olettavat kuntalaisten olevan yksimielisiä tiekartasta kalastuspuistoon

Olli Haapala

Vakka-Suomen kuntien – Pyhärannan kunnanhallitus, ja nyt viimeksi Uudenkaupungin kaupunginhallitus – tyrmäävät lausunnossaan Selkämeren kansallispuiston ulottamisen Kustavin-Pyhärannan merialueelle. Päätös kansallispuiston perustamisesta tehtiin valtiovallan 200-vuotisistunnossa Turussa. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) vieraili seutukunnan kunnissa kuullen asianososia. Ministeriö teki hallitukselle lakiesityksen Selkämeren kansallispuistosta, jossa on mukana rajaus ja kalastuselinkeinon toivomat myönnytykset likimain sellaisenaan.

Vakka-Suomen kunnat eivät halua kansallispuistoa alueelleen. Kuntien itsenäisyyttä ja itsenäistä päätäntävaltaa peräävät kunnat rakentavat tiekarttaa Vakka-Suomen kalastuspuistolle, kalastuksella, kalastusturismilla ja elinkeinokalataloudella perustellulle rajaukselle merialueelleen.

Kalastuspuistohanke taas on EU:n rahoittama, ja yksi seitsemästä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymästä kalatalousalueesta. Kalatalousalueet yltävät yhteensä maan koko merirannikon pituudelle, mutta varsinaista juridista tiettyyn alueeseen sidottua asemaa niillä ei ole. Pohjanlahden luonnontieteellisesti tärkeimmällä merialueelle kansallispuistoa on siinniteltu noin kymmenen vuotta.

Uusikaupunki päällepäsmärinä

Uudenkaupungin kaupunginhallitus teki ensimmäisen kielteisen päätöksen kansallispuiston ulottamisesta Vakka-Suomen alueelle kahdeksan vuotta sitten laadittuaan selvityksen kansallispuiston toteuttamisesta. Uusikaupunki ei halunnut puistoa alueelleen. Toinen kielteinen päätös syntyi Metsähallituksen tekemästä selvityksestä viime vuonna: ”Uusikaupunki haluaa kehittää merialuettaan kalastuspuistona ja jatkaa merialueiden käytön suunnittelua (viisi vuotta sitten päättyneen) Life-Coastra hankkeen pohjalta”.

Merialueen yhdentyneen käytön ensiaskeleet olisivat kuitenkin olleet tarjolla kalastus- ja kansallispuiston yhteensovittamisena, jota ympäristöministeri Paula Lehtomäki, ministeriön virkamiehet ja Metsähallitus vierailluillaan seutukunnassa tarjosivat useaan otteeseen.

Uusikaupunki peräsi kuntien itsehallintoa, mutta ei missään vaiheessa vienyt kansallispuistoasiaa oman kaupunginvaltuustonsa käsiteltäväksi. Kaupungin kantaa merialueen suojelulle valtion omistamien maiden kokonaisuutena ennakoi jo Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hanke perustaa luonnonsuojelualue Seksmiilarin saaristosta. Kaupunki antoi tuolloin kielteisen lausunnon ympäristö- ja lupalautakunnan lausuntona.    

Yksimielinen hallitus

Eilen istunut kaupunginhallitus oli yksimielinen päätöksessään vastustaa Selkämeren kansallispuiston ulottamista Vakka-Suomeen. Ympäristöministeriölle menevässä lausunnossa Uusikaupunki vaatii

Vakka-Suomen alueen jättämistä pois kansallispuistoa koskevasta valtiovallalle jätetystä lakiesityksestä: ”Muutoksen jälkeen Uudellakaupungilla ei ole huomautettavaa lain valmistelun etenemiseen Satakunnan alueella”.

Kaupunginjohtaja Kari Koski toi hallituksen kokoukseen päätösesityksen, josta oli poistettu lausunnossa lainatut emeritusprofessori Sakari Hinnerin lausumat Selkämeren alueen kasvimaantieteellisesta ja -ekologisesta merkityksestä. Lainatut lausunnot olivat ristiriidassa Hinnerin muualla esittämien tulkintojen kanssa. Professori Hinneri on tehnyt kaupungille kaavoitukseen liittyviä luontoselvityksiä.

Kaupunki hetken saariekologina

Päätösesityksestä oli poistettu myös siinä alunperin ollut kansainvälisesti kiistanalainen saariekologinen väittämä, jonka painoarvolla kaupunki aikoi tehostaa vastustustaan laajojen vesialueiden liittämistä kansallispuistoon. Lähtöpassit sai päätelmä: ”monissa kokeellisissakin tutkimuksissa on osoitettu, että pienten suojelualueitten kuten yksittäisten luotojen, tai vaikka mantereella ketosaarekkeiden verkosto, on usein parempi toimintastrategia kuin suurten suojelualueiden kuten luonnon- ja kansallispuistojen merkitys” ympäristön-, luonnon- ja luonnon monimuotoisuuden suojelun strategiana.

Näin kaupunginhallitus ei päässytkään kumoamaan ajatusta laajojen vesialueiden merkityksestä (kuten kalojen kutumatalikoiden) kansallispuiston osana –  ja merkityksestä ”erityisesti Vakka-Suomen alueella”.

Tuulivoimaa ja merihiekkaa

Uusikaupuki ei myöskään hyväksy mahdollista tuulivoiman rakentamisen, merihiekan noston ja kalankasvatuksen estymistä. Kaupunki moittii lakiesitystä myös siitä, ettei siinä huomioida kansallispuiston ylläpitäjän (Metsähallitus) merialueen käyttäjille antamia kaupungin ennakoimia käyttörajoituksia: ”Rauman kaupunkikin on erillisellä sopimuksella edellyttänyt, että siltä osin kuin ratkaisuvalta koskee metsästyksen ja kalastuksen järjestämistä alueella, tulee sen olla Rauman kaupungilla”.

Uudenkaupungin mielestä lakiesityksessä kansallispuistosta on alueen kuntien kannalta liikaa epävarmuustekijöitä. Kaupunki esittääkin lakiehdotuksen muuttamista koskemaan vain Satakunnan kuntien merialuetta.

Julkisuudessa äänekkäimpänä kansallispuiston vastustajana tunnetaan kaupunginjohtaja Kari Koski. –Olemme käyneet ympäristöministeriössä ja siellä on ollut aina seinä vastassa. Kysymys on elinkeinojen säilymisestä. Me tähtäämme kymmenien vuosien päähän. Mitä merkitystä sillä on, jos saamme Katanpäähän ja Isokariin kaksi äijää, joilla on koppalakki päässä, selvitti Koski kantaansa jo tammikuussa.

Uudenkaupungin hallinnosta käsin ei ole liioin tuotu esiin kansallispuiston yleistä merkitystä – tai edes mahdollista merkitystä – tukevaa ajatusta paikkakunnan asukkaille, työllisyydelle, imagolle tai matkailuyrittäjille.

Kansallispuistoa koskevasta lausunnosta käytettiin kuusi puheenvuoroa.

-Siinä ei montaa minuuttia mennyt, kansallispuiston merkitys ei yksinkertaisesti mene meille jakeluun. Uskomme että sillä vain vaikeutetaan kalastuselinkeinoa. Kestävä kehitys kyllä säilytetään tälläkin tavalla, totesi hallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok) hallituksensa kalastuspuistotahdosta.

Pyhäranta kysyi kalatalousryhmältä

Pyhärannan kunta hankki lausuntonsa pohjaksi Vakka-Suomen kalastuspuisto -kalatalousryhmän kannan. Siihen kuuluvat Esa Urhonen (puheenjohtaja, Pyhäranta), Irja Skyten-Suominen (Lännenpuolen Lohi, Kustavi), Seppo Lamberg (kalastaja ja kalamatkailuyrittäjä, Uusikaupunki), Esa Lehtinen (Kalaset Oy, Uusikaupunki), Heimo Maki-Tanila (maanviljelijä, Pyhäranta), Simo Reijonsaari (ravintoloitsija, Uusikaupunki) ja Hannu Raivonen (kalastaja, Taivassalo). Heistä Mäki-Tanila on Pyhärannan kunnahallituksen puheenjohtaja.

Kunta vastustaa lakiesitystä Selkämeren kansallispuistosta ”siltä osin, kun esityksessä ehdotetaan puisto ulotettavaksi Vakka-Suomen alueelle”. Kunnan mielestä uusiutuvalla energialla on ympäristön- ja luonnonsuojelullisia vaikutuksia, jotka ylittävät kansallispuiston vaikutukset. Kunta uskoo mahdollisuuteen saada Varsinais-Suomen maakuntakaavan ehdotuksessa tuulivoimalle merkitylle alueelle Rihtniemessä ”yhteensä useita kymmeniä tuulivoimayksikköjä”. Kunta katsoo kansallispuiston estävän alueen käytön energian tuotantoon.

Maakuntakaava tueksi

Pyhärannan kunta korostaa lausunnossaan kalastuselinkeinon taloudellista merkitystä ja vertaa sen ja tuulienergian tuotannon työllistävää vaikutusta suoraan kansallispuiston työllistävään vaikutukseen. Kunta huomauttaa ettei kalastuspuisto ole määräaikainen hanke, vaan pysyvä ”toimintamalli ja jatkuvasti kehittyvä alue”.

Lausunnossa kerrotaan, että maakuntakaavan ehdotuksessakin oleva ”kalastuspuistossa kalastajilla ja kalankasvattajilla on mahdollisuus saada rahoitusta kokeiluihin, joihin ilman rahoitusta ei ole mahdollista lähteä”. Lisäksi kalastuspuisto ”tukee myös lähiruoka-ajattelua” ja ”parantaa koko Vakka-Suomen alueen imagoa ja elinvoimaisuutta”.

Ympäristöministeriön lakiehdotuksessa kansallispuistosta on kuitenkin huomioitu kalastuselinkeinon erityistarpeet, maakuntakaavan ehdotuksen alueet ja toiminnot eivät sijaitse valtion omistamilla mailla, jotka ovat kansallispuiston rajausehdotuksen selkäranka Vakka-Suomessa.

Pyhärannan kunta ei lausunnossaan luota kalastukselle ja kalastuselinkeinolle tehtyjen myönnytysten toteutumiseen, ja epäilee valtiolla olevan vaikeuksia ylläpitää nykyisiä kansallispuistojakin. Sen sijaan ”kalastuspuistossa rahoitukseen osallistuvat paikalliset toimijat omalla yritystoiminnallaan”. Kunta unohtaa kansallispuistoja ylläpitävän Metsähallituksen, joka teki viime vuonna toiminnoillaan noin 58 miljoonan euron tuloksen.

Reilassa ammutaan!

Kunta ihmettelee myös ratkaisua jättää Reilan edustan luontoarvoiltaan arvokkaat saaret Uskali ja Truutti kansallispuiston ulkopuolelle. ”Alueella suoritetaan kovapanosammuntoja lintujen pesintäaikaan”. -Miksi ammunnat ohittavat tärkeydessään luontoarvot, kysytään lausunnossa.

”Pyhärannan kunta kokee, että tapa, jolla kansallispuistoa

on tähän mennessä valmisteltu loukkaa kuntien itsehallinnollista

asemaa ja on vastoin suomalaisen demokraattisen yhteiskunnan arvoja. Kansallispuisto olisi toteutuessaan Vakka-Suomen alueella epäyhtenäinen

kokonaisuus, joka ei tuo alueelle lisäarvoa”.

Sydvestilähetystö eduskuntaan

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus antaa lausuntonsa lakiesityksestä kokoukseessan 24. toukokuuta eli päivää aikaisemmin kuin lausuntokierros päättyy.

-Maakunnan ja Vakka-Suomen kuntien selkeistä kannanotoista huolimatta kansallispuisto on lakiesityksessä ulotettu myös Varsinais-Suomen alueelle.

Alueen kunnat ja maakuntahallitus joutuvat nyt ensivaiheessa ratkaisemaan kantansa siihen ryhdytäänkö lakiluonnosta kaatamaan kokonaan Vakka-Suomeen ulottuvan rajauksen johdosta. Vaihtoehtona sille on pyrkimys vaikuttaa edelleen rajaukseen ja lain sisältöön, sanoo maakuntajohtaja Juho Savo katsauksessaan.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja on kalastuspuiston vankkumaton kannattaja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok). Myöhemmässä vaiheessa lakiesityksen päästyä vihdoin eduskunnan käsittelyyn, lehtereillä istunee myös vakkasuomalainen sydvestilähetystö, joka vie viestinsä toiselle kalastuspuistoa  kannattavalle kansanedustajalle, laitilalaiselle Timo Kaunistolle (kesk). Kauniston ja ympäristöministerin käytäväpuheet ja -lupaukset kansallispuiston rajauksesta jäävät tässä vaiheessa omaan arvoonsa.

Rauma tyytyväinen

Rauman kaupunki on tyytyväinen ympäristöministeriön lakiehdotukseen. Selkämeren kansallispuistolle on Rauman matkailussa ennakoitu merkittävä rooli.

-Raumalla on viritetty matkailua ennakoiden kansallispuistoa. Tätä on tehty monen vuoden ajan ja siihen on investoitu paljon. Myös palveluja on viritetty ja matkailualan yrittäjiä on täällä jo toiminnassa. Heille tämä hanke on elinkeinon kannalta hyvin tärkeä. Ei pidä myöskään unohtaa luontoarvoja, tällaista merikansallispuistoa tarvitaan esittelyyn. Tällä ministeriön ratkaisulla tähdätään myös meriluonnon suojeluun, esimerkiksi kalastusta varten, perusteli kaupungingeodeetti Juhani Korpinen Ylen Uutisille eilen.

 

Lue myös

Kaupunginjohtaja Kari Koski tyrmäsi hallituksen esityksen kansallispuistosta

Kaupunginhallitukselta jyrkkä ei kansallispuistolle

Maakuntaliitto kokoamassa kuntia vastustamaan Selkämeren kansallispuiston rajausta myös Vakka-Suomeen

Vakkasuomalaisen kalastuspuistoväen mitta täynnä

Lisätty ti 18.5.2010 | kommentoi

Arkisto

Muntilan tuulipuiston rakentaminen alkamassa

Uusikaupunki • to 17.1.2013

U:gista uudentyyppinen jäänmurtaja

Uusikaupunki • ti 18.12.2012

Maija Junkola-Lehtosesta tulossa uusi hallituksen puheenjohtaja

Uusikaupunki • ma 17.12.2012

Ajokoirien kettukilvan voitto ja mestaruus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Verokarhu muuttaa Turkuun, verotoimisto asiakkailta pysyvästi kiinni

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Lapsen huostaanoton omavaltaisesta jatkamisesta sakkoja

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Hoivakoteja nousee U:giin pikavauhdilla, nyt vuorossa Suomen Hoivatilat ja Mainio Vire

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Kaupunki ostanee palveluita uudesta Arttu Oy:n hoivakodista

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Golf hyvä harrastus nuorille, sopii myös työpaikkojen liikuntaan

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Satovahinkoala tänä vuonna 55.800 hehtaaria

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen laajennus yva-menettelyyn

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Tukea paikalliselle meripelastustoiminnalle

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Uudenkaupungin uusi nuorisovaltuusto valittu

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

U:gin päästöt viime vuonna 236.000 tonnia

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Kolumni: Onko paikallispolitiikassa vain "kaverista" kysymys?

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Seuratuki kasvaa, liikuntaharrastuksen kustannuksia halutaan alentaa

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Valtuusto antoi hallintokunnille juustohöylän ja 3 prosentin säästövaatimuksen

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Sähköiset reseptit käyttöön koko sairaanhoitopiirissä

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Kho ei muuttanut päätöstä kivilouhimo-murskaamon ympäristöluvan kumoamisesta

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Mauri Kontu: Etujärjestöjen lopetettava omien etujen ajaminen kilpailukyvyn hyväksi

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös