Olli Haapala
Ammattikalastajaille on ulkomerelle enää asiaa vain silakan troolaukseen ja lohen siimakalastukseen. Vakka-Suomen kalastuspuiston Uudessakaupungissa järjestämässä seminaarissa lauantaina puhunut ammattikalastaja Seppo Lambergin arki on lisäksi muuttunut monenmoiseen kalastajan ja kalastuselinkeinon olemassaolon puolustamiseen ja edunvalvontaan.
– Ammattikalastajat ja ympäristötoimijat ovat barrikadeilla, yhteistyö on romautettu kokonaan. Sen on saanut aikaan kolme asiaa, hylje, merimetso ja kansallispuistohanke.
Lambergia ihmetyttää myös virkamiehet, jotka tuntuvat ummistaneen silmänsä kalastuksen todellisuudelle.
– He toimivat kuin asianajajat, kokonaisuutta ei katso kukaan. Ajetaan vain yhtä asiaa, mutta ongelmat ovat kokonaisuus, joka jätetään kalastajajille. Virkamiehillä on luonnonsuojelun puolelta tullutta asenteellisuutta, jonka he yhdistävän vallan käyttöön. Lisäksi asiaan kuuluu vähättely, tiedon tasoa näyttää löytyvän vain Helsingistä.
Hylje- ja merimetsolaskentoihin viitannut Lamberg totesi, ettei nykytilanne voi jatkua.
– Jos kaikki säilyy ennallaan, kalastus loppuu kokonaan. Kalastuksen edellytyksiä täytyy voida parantaa. Mutta miten ihmeessä tänne voitasiin saada kansallispuisto, jossa kalastajien elinkeinolla on paremmat edellytykset kuin muissa merikansallispuistoissa, ihmetteli Lamberg.
Kalavedet loppuvat
Kalavesien saatavuus on ammattikalastajalle uusin suuri ongelma.
– Kalojen käyttäytymisessä on tapahtunut muutoksia, kalat ovat tulleet lähemmäksi rantaa hylkeiden ajamina. Kalastaja tulee perässä, mutta kalavedet ovatkin jonkun muun vesialueen omistajan hallinnassa. Seurauksena on soppa, johon ei lusikkaansa kannata laittaa. Vanhojen kesäasuntojen asukkaat sietävät kalastajia, mutta uudet tulijat ovat ilmeisesti mielessään ostaneet myös maiseman. Tästä (asenteesta) seuraa kalastajille ongelmia.
– Rannikkokalastus on kalanjalostuksen monipuolistaja. Jos rannikkokalastus ajetaan alas, kalanjalostajienkin on tosi hankalaa pitää yllä monipuolista tarjontaa ja työväkeä, joka hakeutuu sinne missä on töitä ympäri vuoden. Toisaalta siika- tai lohilaatikkoa ei kannata viedä Helsinkiin, mutta kasvatetun kalan kanssa rannikkokalan kuljetus sinne kannattaa.
Ammattikalastaja Seppo Lamberg näkee kalastuksen myös yhtenä elintarvikkeiden huoltovarmuuden osatekijänä.
– Pahimpia huolia sen suhteen ovat muun muassa kalastajien korkea keski-ikä ja kalastuselinkeinon siirtyminen ulkomaiseen omistukseen.
– Positiivisena pidän sitä, että Uudessakaupungissa kalastajan huoli on ymmärretty todella hyvin. Kalastuspuistohanke ja (TE-keskuksen hylje- ja merimetso-) neuvottelukunnat ovat uusia toimintatapoja, sillä olemme päässeet ensimmäisen kerran keskustelemaan vastapuolen kanssa.
