Olli Haapala
Biopolttoöljyn osuus lämmitysöljyssä nousi tämän vuoden alussa Suomessa kolmeen prosenttiin, kun se viime vuonna oli kaksi prosenttia. Viiden seuraavan vuoden aikana osuuden on määrä kasvaa kymmeneen prosenttiin.
Bio-osuuden kasvattaminen kuuluu yhtenä osana valtiovallan ja öljyalan sopimukseen energiatehokkuudesta, jonka toimin vastataan EU:n asettamiin ilmastotavoitteisiin.
Lämmitysöljykin voi näin olla öljylämmittäjän vastaus ilmastohaasteeseen.
Suomi on Euroopassa edelläkävijä bio-osuuden lisäämisessä lämmitysöljyyn. Kolmen prosentin bio-osuus vastaa biopolttoaineen määrää, jolla yksin voi lämmittää noin 15.000 omakotitaloa vuoden ajan, kertoo Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton varatoimitusjohtaja Pekka Huttula.
Mutta Uudestakaupungista saa jo nyt sataprosenttista biolämmitysöljyä.
– Se menee konepajoille ja kasvihuoneille sekä joillekin omakotitaloille, kertoo Rami Salminen Sybimar Oy:stä (aikaisemmin Rovina Oy). Hän kertoo kuitenkin, ettei uusia omakotitaloasiakkaita enää mahdu mukaan asiakkaiksi.
Ei valmisteveroa
Valtiovalta edistää biolämmitysöljyn käyttöä siten, että lämmitysöljyn bio-osuudelle on myönnetty valmisteverovapaus, mille EU-komissio on antanut hyväksynnän neljäksi vuodeksi. Uusikaupunkilaisessa puhtaan biolämmitysöljyn hinnassa ei siis ole veroja.
Rovina ei valmista liikennebiodieseliä talvella. Sen sijaan bioraaka-aineista tehdään biolämmitysöljyä, jota syntyy 1000 litraa päivässä. Jalostamolla on kaksi tuotantolinjaa, manuaalinen ja automaattinen.
Esimerkiksi kalanperkeistä syntyvä kalaöljy joudutaan esteröimään, sillä ilman sitä kalaöljy tulkitaan jätteeksi.
– Kalaöljy olisi kuitenkin hyvä käyttää sellaisenaan. Esteröinnin jälkeen prosessissa on vuorossa vesipesu, jonka jälkeen bioöljy on valmis käyttöön. 4000 öljylitran pesuun kuluu 4-6 kuutiota vettä. Lisäksi kala- ja eläinperäisestä raaka-aineesta tehtyyn biodieseliin lisätään hapettumisen estävä ainesosa. Kasviperäisestä kierrätysöljystä valmistetulle bioöljylle hapettumisen estoa ei tarvitse tehdä.
Ekologisuus merkitsee
Rami Salminen ei pidä palmuöljyn käyttöä biodieselin valmistukseen lainkaan ympäristöystävällisenä.
– Energiaa kuluu valmistamiseen hirvittävän paljon ja logistiikka on raskas. Fossiilisten mineraaliöljyjen käyttö lämmitykseen on suoranaista haaskaamista, maaöljy pitäisi käyttää tärkeämpiin kohteisiin, kuten suoraan kemiallisen teollisuuden raaka-aineena. Maatalouden viljelykasvien olkimassa on ruuantuotannon sivutuote, joka sopii hyvin bioenergian tuotantoon. Samoin peltojen suojavyöhykkeillä viljeltävät energiakasvit.
Myös eläinrasvat kelpaavat raaka-aineeksi biopolttoöljyn valmistukseen. Broilerituotannon laitokset ja teurastamot saisivat lämmityksen ja sähkön omista ”jätteistään” metsäteollisuuuden laitosten tapaan.
– Käytämme ”jätteitä”, jotka eivät kelpaa elintarviketuotantoon. Tiedän että biopolttoöljyn valmistus onnistuu, sillä teimme 10 000 litran koe-erän viime kesän aikana. Biopolttoöljy valmistuisi tuotantolaitosten omissa jalostamoissa, jotka me toimittaisimme.
Rami Salmisen toinen yritys Ramirakenne on rakentamassa uutta konepajahallia, jossa se ryhtyy valmistamaan ja testaamaan Sybimarin kehittämiä biopolttoaineiden prosessiteollisuuden laitteistoja.
Eikä siinä kaikki, kolmas yritysryppään jäsen Biolinja Oy tulee rakentamaan Uudenkaupungin kaatopaikan yhteyteen biokaasulaitoksen, joka käyttää raaka-aineenaan muun muassa yhdyskuntajätelietettä.
Konepajahalli Välttitiellä valmistunee tämän talven aikana, jolloin tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä kun ensimmäinen biodieseltippa syntyi laboratoriossa. Syksyllä tehtiin jo 100 litran koe-erä ja nyt Suukarissa sijaitsevassa Sybimarissa on käytössä jo viidennet laitteet.
– Tuotekehitys on pitkä prosessi. Valmis tuote johtaa heti uuteen laitteistojen kehitystyöhön, jossa saadut käyttökokemukset otetaan huomioon, sanoo uusikaupunkilainen Rami Salminen, ammattikoulutettu tekniikan taitaja ja uusiutuvan energian tuottaja.
