Olli Haapala
Kaupunki antaa kieltävän lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle freinet-koulun laajentumisesta Raumalta Uuteenkaupunkiin. Ministeriön yleissivistävän koulutuksen yksikkö oli pyytänyt kaupungilta lausuntoa Rauman Avokas ry:n hakemukseen laajentaa freinetpedagogisen perusopetuksen järjestäjän lupaansa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 6-5. Kaupunginhallituksen lausunto ei ole tulevaisuutta ajatellen ehdottoman kielteinen. Tulevat vuodet ja jatkovalmistelu voimat johtaa asian uuteen käsittelyyn.
Hallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok) kertoi tavanneensa opetusministeri Henna Virkkusen (kok) aivan äskettäin. Ministeri ei lämpene uudelle yksityskoululle Uuteenkaupunkiin.
Muutosesityksen kaupuginhallituksen kielteiseen kantaan teki Johanna Ruoranen (sd): hän esitti että hallitus puoltaisi Rauman Avokkaan lupahakemusta syksystä alkaen kaupunginjohtajan allekirjoittaman aiesopimuksen mukaisesti. Ruorasta kannatti Seppo Maikola (ps). Äänestyksessä, äänin 6-5, kokoomuksen Eija Maikola ja Heikki Wala, Harto Forss (vas) sekä demarit Mauri Rostén, Janne Sjölund ja Päivi Korhonen pitivät päätösesityksen kielteisestä lausunnosta hengissä.
Koulutoimenjohtaja Inkeri Parviaisen laatima seikkaperäinen selostus freinet-koulusta ja koululaitoksessa vallitsevasta tilanteesta sai 34 pitkässä puheenvuorossa moitteita. Turhaan, sillä yksityiskoulun kohtalo oli käytännössä jo ratkennut hallituksen vielä istuessa iltaansa.
Ministeri lukee paikallislehteä
Opetusministerin tavannut Heikki Wala kertoi, että paikallislehdessä (Uudenkaupungin Sanomat) olleen freinet-kouluun ilmoittautuneiden lasten vanhempien kirjoituksen mukaan ”opetusministeriö on käsitellyt hakemusta nopeutetulla aikataululla” ja että asiasta on keskusteltu useaan kertaan ministeri Virkkusen kanssa.
-Opeusministeri lukee paikallislehteä. Hän ihmetteli (Erno Runolan ja Mari Iiskalan) kirjoitusta, jossa hänen sanomanaan kerrotaan asiasta, josta hän ei ole kenenkään kanssa edes keskustellut. Sen sijaan kansanedustajat ovat ottaneet ministeriin yhteyttä. Ministeri totesi Rauman koulun olevan varsin lähellä, ja että freinetpedagogiikka ei tässä (Uudenkaupungin) tapauksessa toimi. Nyt haetaan vain koulurakennusta.
Wala ei suostunut kertomaan ministerin tietolähteitä. -Tieto kulkee.
Lopun alku
Walan oma viiden kohdan syylista kielteisyyteen on korutonta kuunneltavaa. -Pidän hanketta jatkona keskusteluun kouluverkon uudistamisesta. Tarkoitus on kai saada (nimenomaan) Seikowin koulu käyttöön, muut yksityiskoululle tarjotut koulut eivät ole kelvanneet. Itse en näiden selvitysten pohjalta usko myöskään freinetpedagogiikan toteutumiseen. Laskelmat osoittavat etteivät kaupungin peruskoulun menot pienene, mutta rahaa valtiolta jää tulematta. Myös aikataulu on aivan liian nopea, käytännössä kaksi kuukautta.
Oppilaiden siirtymimen yksityiskouluun on joissakin tilaisuuksissa jaetun tiedon ja palautteen varassa. Luvut siirtyvistä lapsista saattavat tarkoittaa alustavasti asiasta kiinnostuneita. Budjettikin on laadittu siten, ettei se ehkä vastaa todellisuutta.
Näin se tapahtui
Freinet-koulun mahdollisuus tuli ensimmäisen kerran Uudenkaupungin hallintoon virallisesti toukokuussa, kun Maija Junkola-Lehtonen (kok) toi sen kaupunginhallitukseen ylimääräisenä asiana. Rauman Avokas ry oli anonut opetusministeriöltä opetuksen järjestämisluvan muutosta siten, että yhdistys voisi järjestää freinetpedagogista opetusta myös Uudessakaupungissa. Nyt tarvittiin Uudenkaupungin lausunto.
Asia otettiin käsittelyyn ja kaupunki ryhtyi sorvaamaan lausuntoa (okm:lle) kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kysymys oli kaupungin ”luvasta” vaihtoehtoista pedagogiikkaa soveltavalle peruskoululle. Kaupunki lähti liikkeelle luvan myöntäminen perusteista: luvan antaminen on vapaata harkintaa, mutta ei sisällä pyytäjän oikeutta luvan saamiseen. Jos on tarpeen ja hyvä, luvan voi kieltää vaikka oikeus pyydettyyn lupaan olisi olemassa. Célestin Freinet lienee ollut hänkin samaa mieltä.
Suomessa on kaksi freinet-koulua, Raumalla ja Helsingissä. Helsingissä Strömbergin peruskoulussa toteutetaan freinetpedagogiikkaa. Opetuksen järjestäjä on kaupunki. Kunnan on siis myös mahdollista ”toteuttaa freinetpedagogiikkaa” perusopetuksessaan. Huomio on Uudenkaupungin lausunnon kivijalkakivi.
Mutta freinet-koululla onkin vaikutus Uudenkaupungin omaan koulujärjestelmään, joka rukattiin ja rukataan uuteen uskoon ensi syksyksi. Yksityiskoulun eteen tehtiin suunnitelmia ja selvityksiä. Rauman freinet-koulun Uudenkaupungin yksikköön alustavasti ilmoittautuneista 69 lapsesta 86 prosenttia on alueelta, jolta lapset otetaan Seikowin koulun oppilaaksi. Loput tulevat Haapaniemen koulusta ja Hakametsän taajamakoulusta.
Freinet-kouluun ei ilmoittauduttu lakkautettujen kyläkoulujen alueilta.
Kouluverkon uudistus oli kuitenkin jo pitkällä. Jos 69 lasta ei aloittaisikaan syksyllä kaupungin peruskouluissa, Pohitullin koulussa olisi 2-3 ylimääräistä opettajaa ja avustajatarpeet ja -palvelut olisivat ylimitoitettuja. Luokkia olisi liikaa. Rahaa kuluisi tyhjän panttina. Opettajia jouduttaisiin irtisanomaan.
Kaupungin saama kuntakorvaus 69 oppilaalta – 328.560 euroa – menisi sivu suun, mutta jäisi käyttömenoiksi. Talousynnäys johti lopulta 308.000 euron nettomenoihin vuosittain. Optimitilanteessakin nettomenot olisivat 245.550 euroa, mutta kaupungin talous ”ei kestä minkäänlaista nettomenojen kasvua”.
Imagon vivahteikkuus
Kaupunki ei kiellä Rauman Avokas ry:n ansioita ja edellytyksiä järjestää freinet-koulun toiminta, mutta huomauttaa että ”opetuksen alueellisen tarpeen olemassaolon pitää olla yksityiselle yhteisölle opetuksen järjestämislupaa myönnettäessä ensisijaista”. Vivahteikkuus koulutuspalveluissa olisi kaupungille imagoetu, mutta Seikowin kiinteistön säilyminen koulukäytössä ei sitä välttämättä olisi.
Kaupunki ei tässä vaiheessa puolla tulevaksi syksyksi freinetpedagogisen opetuksen järjestämistä Rauma Avokas ry:lle Uuteenkaupunkiin. ”Tulevien lukuvuosien osalta ja jatkovalmistelujen jälkeen asia on otettava uuteen tarkasteluun. Tuolloin tilanne mahdollisesti on toinen”, sanotaan lausunnossa opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Aiesopimus Seikowin tiloista
Kaupungin käymissä alustavissa neuvotteluissa Rauman freinet-koulun tulolle ei nähty periaatteellisia esteitä. Neuvotteluissa luottamusmiesten kanssa nämä näkivät tulon positiivisena asiana: tulo lisäisi sekä Uudenkaupungin kilpailukykyä että houkuttelevuutta asuinpaikkakuntana.
Uusikaupunki suostui siihen, että Rauman freinet-koulu hakee opetusluvalleen laajentumista, ”ja mikäli” saa luvan, kaupunki vuokraa Seikowin koulun tilat yksityiskoululle käyvällä vuokralla.
Kaupunginjohtaja Kari Koski allekirjoitti aiesopimuksen maaliskuun alussa. -Jos yksityiskoulun tulosta keskustellaan siten, että kaupunki voi ottaa sen huomioon ajoissa, ja sopeuttaa oman koulujärjestelmänsä ja sen talouden tilanteen vaatimalla tavalla, asia on kunnossa, sanoi Koski. Aiesopimus on Kosken aikaisemman lausuman mukaan paperi, jossa sovitaan siitä mistä myöhemmin neuvotellaan.
Lue myös:
Freinet-kouluhanke tupsahti hallitukseen – keskusteltiin sentään
