Aluesanomat
Museovirasto on jakanut avustuksia vanhojen rakennusten korjauksiin. Uudessakaupungissa Sepänkatu 6:ssa sijaitseva asuin- ja liikerakennus ”Käkölä” sai sulkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen pellavöljymaalilla 4.000 euron avustuksen. Korjausavustusta haki Tarja Jussila / D. Jussilan perikunta.
Sepänkatu 6:n asuin- ja liikerakennus on vuodelta 1889 ja kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Uudenkaupungin kulttuuriympäristöön. Kortteli Käkölä on ollut mukana jo kaupungin vanhimmissa ruutukaavoissa. Kortteliin rakennettiin kolme taloa, jotka kaikki paloivat kolmeen kertaan.
Tämän vuoden suurimpiin avustuksiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjauksiin kuului Söderskarin Majakka Oy, jolle myönnettiin 50.000 euroa Porvoon Söderskärin majakan julkisivun kunnostamiseen.
Museovirasto myönsi 447 hakemuksesta avustuksen 161 kohteelle, yhteensä 1.289.000 euroa. Kohteiden kirjo on laaja hirsiaitan pärekatosta vanhan höyryvoimalaitoksen tiilipiipun kunnostukseen. Pääosa tämän vuoden avustuskohteista on yksityishenkilöiden omistamia rakennuksia maaseudulla ja taajamissa.
Avustuksilla tuetaan talonpoikaisten pihapiirien, puukaupunkien asuinrakennusten ja maaseudun pienten hirsirakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Harvinaisten rakennustyyppien joukossa on muun muassa mylly- ja saharakennuksia, kivikellareita ja (Loimaan vanhan kirkon) hautausmaan hirsiaita. Oman ryhmänsä muodostavat aiemmin julkisessa omistuksessa olleet, yksityisille myydyt rakennukset, kuten VR:n rautatierakennukset ja teollisuusyhdyskuntien asuintalot.
Avustuksia suunnataan erityisesti restauroiviin ja konservoiviin töihin sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten ja käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä. Tavallisimpia töitä ovat hirsikorjaukset, ikkunoiden ja vesikaton kunnostukset ja julkisivujen maalaustyöt. Tänä vuonna myönnettiin useita avustuksia seinä- tai kattomaalausten konservointiin.
Kenttätöitä Laitilassa
Museoviraston arkeologien kenttätyökaudesta tullee niukka. Varsinkin esihistoriallisen ajan tutkimuskohteita on tiedossa huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tilanteen toivotaan kuitenkin vielä kohentuvan, sillä kenttätyöohjelma yleensä täydentyy jonkin verran kesän mittaan.
Laitilassa tehdään heinäkuun jälkipuoliskolla Kansakoulunmäen rautakautisen kalmiston koekaivaus. Rukoushuoneenmäen – Kansakoulunmäen laaja polttokenttä- ja röykkiökalmiston tutkimukset liittyvät tuhopoltossa osittain palaneen Rukoushuoneen kunnostustyöhön. Tutkimukset alkoivat viime vuonna ja niiden tarkoituksena oli selvittää mitä kautta vesi- ja viemäriputkien linjat voidaan tuoda rakennukselle. Mahdollisia linjausvaihtoehtoja selvitettiin mäen pohjoisosassa pääosin jo vuosina 1886 ja 1887 tutkituilla alueilla. Tutkimuksissa löytyi entisen kuistin edustalta 1-3 neliön alalta ohut kerros kalmistokiveystä, joka kaivetaan pois ja täytemaakasat seulotaan. Tutkimuksen kustannuksista vastaa Laitilan Kulttuuriseura Walo ry ja kaivauksia johtaa FM Esa Mikkola.
Laitilan Vainionmäen myöhäisrautakautisen kalmiston kaivaus on yleisökaivaus 26.7. - 6.8. Seitsemättä kertaa järjestettävän yleisökaivauksen tarkoituksena on selvitää kalmiston sisäistä rakennetta ja tarkentaa sen ajoitusta. Viime vuoden tutkimuksissa Vainionmäeltä löydettiin runsaasti pääasiassa viikinkiaikaan ajoittuvia löytöjä, joiden joukossa oli myös ensimmäinen kalmistosta löydetty keihäänkärki. Pronssikorujen ja lasihelmien lisäksi talteen saatiin myös pahoin tulessa turmeltunut hopearahan puolikas. Tutkimus kustannukset maksaa Museoviraston arkeologian osasto. Kaivauksia johtaa myös Vainionmäessä Esa Mikkola.
Historiallisen ajan kaivaustöitä tehdään Rauman Kalatorilla juhannukseen asti. Kaupungin rahoittamissa kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa keskiaikaisella kaupunkialueella sijaitsevalla Kalatorilla tehdään laajoja kaivauksia torin kunnostustöiden takia. Kaivaus on jatkoa viime vuoden tutkimuksille, joissa löytyi muun muassa historiallisen ajan esineistöä ja keskiaikainen peltokerros.
