Aluesanomat
Viidessä Vakka-Suomen kunnassa, Uudessakaupungissa, Taivassalossa, Vehmaalla, Kustavissa ja Pyhärannassa on meneillään hanke, jonka tavoitteena on kehittää muistisairauksien ennaltaehkäisyä, varhaista toteamista ja hoitoa. Hanke on alkanut syksyllä 2009 ja jatkuu vuoteen 2011. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen liittyen kevään 2010 kuluessa tehtiin kuntalaiskysely, jossa selvitettiin ikääntyvien kuntalaisten käsityksiä muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja varhaisesta toteamisesta. Kysely lähetettiin 250:lle 58-74 vuotiaalle kuntalaiselle, vastausprosentti oli 55,6.
Kyselyyn vastanneet pitävät ilmeisen tärkeänä sitä, että muistiin kiinnitetään erityistä huomiota. Vastaajista 93% piti hyvänä sitä, että lääkärin tai hoitajan vastaanottokäynnillä testattaisiin muisti. Testaus voi tapahtua kysymällä suoraan, onko henkilö huolissaan muistista tai huomannut muistin heikentyneen. Ammattihenkilö voi myös tehdä joitakin muistia testaavia kysymyksiä, joista voi saada karkealla tasolla käsityksen asiakkaan muistista. Varsinainen muistitesti on kysymys- ja tehtäväsarja, jonka tekeminen kestää ajallisesti noin 20-30 minuuttia. Asiakas ja ammattihenkilö voivat yhdessä päättää, onko testin teko tarpeen. Huomion arvoista kuitenkin on se, että ikääntyvien kuntalaisten suhtautuminen muistin testaamiseen on hyvin positiivinen. Vastaajat ovat halukkaita osallistumaan joko terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa sellaisiin terveystarkastuksiin, joissa huomioidaan myös muistiasiat. Vain 2% vastaajista piti terveystarkastuksia tarpeettomina.
Kyselyyn vastanneista valtaosa oli sitä mieltä, että mahdollisen muistisairauden etenemiseen voidaan vaikuttaa, vain vajaa 4 % oli sitä mieltä, että sairauden etenemiseen ei voida vaikuttaa.
Parhaiksi vaikuttamismenetelmiksi mainittiin elämäntavat ja varhainen toteaminen.
Vastanneista noin 80% kertoi tietävänsä, milloin on syytä olla huolissaan muististaan. Monet mainitsivat erilaiset arkielämää haittaavat unohtelut ja arkirutiinien takkuamisen asioiksi, jolloin tulisi olla erityisen huolissaan. Mikäli muistin heikkenemisestä on merkkejä tai muistisairaus todetaan, kuntalaiset toivovat saavansa asiantuntija-apua: keskusteluja lääkärin tai hoitajan kanssa, tilanteen kehityksen seuraamista, asiaan kuuluvaa tietoutta ja osa toivoi (16%) myös nimetyn yhdyshenkilön, jonka kanssa tilannetta seurataan.
Vastanneilla oli tietoa muistiongelmista ja muistin testaamisesta, osalla omakohtaisen muistiongelman vuoksi, osalla siksi, että perheenjäsenellä, sukulaisella tai tuttavalla on muistiongelmia. Ylivoimaisesti parhaita tietolähteitä ovat aikakausi- ja sanomalehdet ja televisio. Julkiset tiedotusvälineet ovat siis erittäin merkittävä terveystiedon levittämiskanava.
Aivojen toimintaa heikentäviä ja muistisairauksien vaaraa lisääviä tekijöitä ovat tutkimusten mukaan mm. diabetes, kohonnut kolesteroli, aivoverenkierron häiriöt, metabolinen oireyhtymä ja vähäiset sosiaaliset kontaktit. Myös tähän kyselyyn vastanneista niillä, jotka kärsivät muistisairaudesta tai muistin heikkenemisestä, ilmeni sokeritautia, korkeaa verenpainetta, ylipainoisuutta, korkeaa kolesterolia ja halukkuutta viettää enemmän aikaa toisten ihmisten seurassa.
