Aluesanomat
Uudessakaupungissa oli viime vuoden lopussa 2.546 asuntovelallista ja heillä yhteensä 148,8 miljoonaa euroa asuntovelkaa eli keskimäärin 58.000 euroa. Asuntovelkojen korkoa maksettiin viime vuonna 4,9 miljoonaa euroa. Ensiasunnon velkoja oli 442 kappaletta, yhteensä 24,3 miljoonaa euroa eli keskimäärin 55.000 euroa.
Neljä vuotta aikaisemmin vastaavat asuntovelan määrät olivat 107,7 miljoonaa euroa 2.427 asuntovelallisella eli keskimäärin 44.000 euroa. Ensiasunnon velkoja oli 419 kappaletta 20,5 miljoonaa euroa eli keskimäärin 49.000 euroa.
Muita velkoja 7.807 asuntokunnalla oli viime vuonna 3.240 kappaletta, yhteensä 58,2 miljoonaa euroa eli keskimäärin 17.963 euroa. Opintovelkoja oli 419 kappaletta, yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Keskimääräinen opintovelka oli näin 4.296 euroa.
Velallisia oli Uudessakaupungissa viime vuonna 4.280 ja velat yhteensä 224,3 miljoonaa euroa. Käytettävissä olevaa rahatuloa ei viime vuodelta ole saatavissa, mutta toissa vuonna se oli 246,8 miljoonaa euroa. Velallisia oli tuolloin 4.284 ja velat yhteensä 213, 8 miljoonaa euroa.
Eniten euromääräistä asuntovelkaa, 38,2 miljoonaa euroa, oli asuntokunnilla, joiden velka oli 100.000 – 150.000 euroa. Näistä asuntokunnista 224:llä oli muuta velkaa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 20.000 euroa. Euromääräisesti eniten muuta velkaa, yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, ottivat 468 asuntokuntaa, joiden asuntovelka oli alle 25.000 euroa.
Koko maa
Asuntokuntien velat ovat vuodesta 2002 vuoteen 2009 kasvaneet reaalisesti 90 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat samana aikana 110 prosenttia. Vuonna 2009 asuntovelkojen osuus asuntokuntien veloista oli 71 prosenttia, kun se vuonna 2002 oli 65 prosenttia. Kaikkiaan asuntokunnilla oli viime vuonna velkaa 95 miljardia euroa. Velallisia asuntokuntia oli 1,5 miljoonaa, 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002. Velkaa niillä oli keskimäärin 63.780 euroa. Edellisvuodesta asuntokuntien velat kasvoivat 5,3 prosenttia, mutta korkomenot pienenivät kolmanneksen.
Muita velkoja asuntokunnilla oli 20,5 miljardia euroa. Niitä ovat esimerkiksi auton tai kesämökin hankintaan tai kulutukseen tarkoitetut lainat. Reaalisesti ne ovat kasvaneet 90 prosenttia vuodesta 2002. Niitä oli 1,2 miljoonalla asuntokunnalla keskimäärin 17.560 euroa. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettuja velkoja asuntokunnilla oli 5,4 miljardia eli reaalisesti yhtä paljon kuin vuonna 2002. Opintovelat ovat pienentyneet selvästi, samoin opintovelallisten määrä. Viime vuonna opintovelallisia oli 305.000 henkeä ja heillä opintovelkaa 1,4 miljardia euroa. Opintovelallista kohti sitä oli 4.690 euroa. Vuodesta 2002 opintovelat pienenivät reaalisesti seitsemän prosenttia.
Suurimmat asuntovelat olivat 25–34-vuotiaiden asuntokunnilla, 110.510 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Tämän ikäisten veloista 83 prosenttia oli asuntovelkoja. Useimmin asuntovelkaisia olivat kuitenkin 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista asuntovelkaa oli 59 prosentilla. Muita velkoja oli yli puolella 25–54-vuotiaiden asuntokunnista. Yleisimpiä ne olivat 34–44-vuotiailla, joista lähes kahdella kolmesta oli muuta velkaa. Velallista asuntokuntaa kohti muuta velkaa oli 17.560 euroa.
Vuodesta 2002 sekä velat että velallisten asuntokuntien määrä ovat kasvaneet eniten Uudellamaalla. Siellä velat kasvoivat reaalisesti 109 prosenttia. Velallisten asuntokuntien määrä kasvoi 24 prosenttia ja velat asuntokuntaa kohti 69 prosenttia. Uusimaalaisten asuntovelat kasvoivat samana aikana 122 prosenttia. Asuntokuntaa kohti velat ovat kuitenkin kasvaneet eniten Itä-Uudellamaalla, reaalisesti 72 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2009. Asuntovelatkin kasvoivat eniten Itä-Uudellamaalla. Siellä ne kasvoivat reaalisesti 73 prosenttia asuntovelallista asuntokuntaa kohti, kun koko maassa niiden kasvu oli 68 prosenttia.
