Aluesanomat
Suomessa kasvatettiin viime vuonna yhteensä noin 13,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Määrä on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Kasvatetusta kalasta Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa tuotettiin 3,6 miljoonaa kiloa. Kirjolohi on merkittävin kotimainen kala ruokapöydässä. Kuluttajan toiveet laadukkaasta, terveellisestä ja kestävästä kalasta saavat tuulta purjeisiin kesällä käynnistyvästä hankkeesta, jossa kehitetään kirjolohen laatua entisestään.
Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalajimme, ja sen tuotantomäärä on pysynyt vakaana viime vuodet. Viljellyn siian tuotantomäärän lasku pysähtyi, ja tuotannossa oli havaittavissa lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kirjolohta tuotettiin 12,7 miljoonaa ja siikaa 0,7 miljoonaa kiloa. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja olivat muun muassa taimen, nieriä, sampi ja kuha, mutta niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi lähes sama määrä kuin toissa vuonna, noin 0,5 miljoonaa kiloa.
Tuottaja-arvo 38 miljoonaa
Kirjolohen tuottaja-arvo oli viime vuonna 37,9 miljoonaa euroa nousten hieman edellisvuodesta. Kalankasvattajat saivat kirjolohesta keskimäärin hieman enemmän (3,19 euroa/kilo) kuin vuotta aiemmin. Myös kasvatetun siian tuottajahinta (8,06 euroa/kilo) nousi. Siian tuottaja-arvo oli 5,3 miljoonaa euroa.
Viljellystä kalasta pääosa tuotetaan Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen merialueilla. Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 82 prosenttia tuotettiin merialueilla: Ahvenanmaalla 6,0 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa 3,6 miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla noin 1,5 miljoonaa kiloa. Sisämaassa tuotettiin 2,5 miljoonaa kiloa kalaa elintarvikkeeksi.
Rapuja Varsinais-Suomesta
Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös kalanpoikasistutuksia varten. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Oulun ja Lapin läänit sekä Keski-Suomi. Rapuja viljeltiin eniten Varsinais-Suomessa. Erikokoisia kalan- ja ravunpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 65 miljoonaa yksilöä.
Viime vuonna oli toiminnassa 362 kalanviljely-yritystä. Yrityksillä oli yhteensä 515 toimivaa kalanviljelylaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää. Ruokakalaa kasvatettiin 187 laitoksella ja kalanpoikasia 103 laitoksella. Luonnonravinto- eli lammikkoviljelijöitä oli 227. Osalla laitoksista oli sekä ruokakala- että poikastuotantoa. Yritysten kokonaismäärä kasvoi hieman, koska luonnonravinto- ja lammikkoviljelijöiden määrä lisääntyi. Sen sijaan toimivien ruokakalayritysten ja -laitosten määrä väheni. Muutokset poikaslaitosten määrissä olivat vähäisiä.
Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ”Vesiviljely 2009” -tilastoon.
Kirjolohi kilpailukykyisemmäksi
Kala-alan tutkimus ja elinkeino ovat kalan ystävän ja kuluttajan asialla. Kalan käytettävyys ja terveellisyys elintarvikkeena kulkevat käsi kädessä kalan sisältämän rasvan kanssa. Keällä käynnistyvässä hankkeessa tutkitaan rasvapitoisuuden ja rasvan laadun vaikutusta jalostettavuuteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen, aistittaviin ominaisuuksiin sekä tuotannon taloudellisuuteen.
Tuotantotapoja ja -käytäntöjä kehittämällä voidaan edelleen parantaa muun muassa kalantuotannon ympäristöystävällisyyttä, kalan terveellisyyttä ja herkullisuutta sekä lisätä tuotteen kilpailukykyä. Hankkeen tavoitteena on pilotoida koko arvoketjun kattavaa toimintamallia, jossa kalatuote räätälöidään alkutuotannosta alkaen. Räätälöinnissä otetaan huomioon niin kuluttajan kuin tuotantoketjun näkökulmat. Toimijoiden yhteistyöllä tuotetta voidaan kehittää tavalla, joka ei ole tuontikalalla mahdollista.
Samalla kotimaisesta kirjolohesta tuotetaan tietoa, jota kuluttaja tarvitsee ostopäätöstä tehdessään.
Hankkeen toteuttajiksi on koottu kovatasoinen yhteistyöverkosto, joka kattaa kirjolohen tuotannon vedestä vadille sekä tutkimuksellisen asiantuntemuksen. Mukana ovat merkittävät toimialan yritykset, joita ovat Taimen Oy, Savon Taimen Oy, Rehuraisio Oy ja Ab Chipsters Food Oy. Tutkimusta toteuttavat Rktl:n lisäksi Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osasto yhteistyössä Norjan merentutkimuslaitoksen ja Tanskan teknillisen korkeakoulun kanssa.
Hankekokonaisuus rahoitetaan osana Tekesin Sapuska-ohjelmaa.
