Aluesanomat
Kesän alussa laskettiin Suomen merialueilla runsaat 9.600 hallia. Noin 87 prosenttia Suomen hallikannasta oli laskentahetkellä Lounaissaaristossa. Laskentatulos on noin 1.450 eläintä suurempi kuin edellisenä vuonna. Pohjanlahden hallikannaksi laskettiin 846 eläintä.
Suurin eläinten määrän muutos oli Ahvenanmaalla, jossa halleja tavattiin laskennoissa nyt tavanomainen määrä viime kevään poikkeuksellisen laskentatuloksen jälkeen. Tämän kevään laskentatulos on noin 1.450 eläintä suurempi kuin viime vuonna. Tulos vastaa toissa kevään laskennoissa nähtyjen hallien määrää (9.700). Itämeren hallikanta on kasvanut 2000-luvulla, mutta Suomen merialueen laskentatulos on viime vuosina vaihdellut 8.200 – 9.700 yksilön välillä.
Peräkkäisten vuosien laskentatulosten vaihtelua selittää osaltaan hallien runsas liikkuvuus. Hallien liikkuvuuden vaikutus laskentatulokseen on havaittavissa erityisesti Ahvenanmaalla, jossa hallit siirtyvät Suomen ja Ruotsin merialueiden välillä.
Suomessa hallien esiintymisen ydinalue laskenta-aikaan on edelleen Lounaissaaristossa. Laskennoissa nähdyistä halleista 64 prosenttia oli Ahvenanmaalla. Toukokuun lopun laskentapäivinä nähtiin Ahvenanmaalla 4.600 – 6.150 ja Saaristomerellä 1.500 – 2.100 hallia. Perinteiseen tapaan Pohjanlahden ja Suomenlahden hallit viihtyvät karvanvaihdossa hylkeidensuojelualueilla.
Merenkurkun suojelualueilla hallimäärät olivat 230 - 330 ja Pohjanlahden kaakkoisosassa 500 yksilön luokkaa. Suomenlahden suurin tulos (446) laskettiin heti laskentajakson alussa ja muina laskentakertoina tulos oli noin 330 hallia.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tekee vuosittaiset hallilaskennat touko-kesäkuun vaihteessa. Hallit ovat parhaiten laskettavissa alkukesästä, kun ne makailevat karvanvaihdossa ulkoluodoilla. Tulokseksi saadaan niin sanottu seuranta-arvo, joka ei sisällä laskentahetkellä vedessä näkymättömissä olevien, kuitenkin paljon vähälukuisempien hallien määrää. Hylkeet valokuvataan lentokoneesta tarkan lukumäärän laskemiseksi.
Lennot kattavat Suomen koko uloimman saaristovyöhykkeen ja osin myös sisäsaaristoa. Lentolaskennat tehdään vähintään kolme kertaa pariviikkoisen laskentajakson aikana. Hallilaskennat tehdään samaan aikaan myös Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Koko Itämeren hallikannan kokoa ja kannan kehitystä arvioidaan vuoden lopulla, kun eri maiden laskentatulokset yhdistetään.
