Aluesanomat
Lounais-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelujen arvioinnissa todetaan, ettei kuntien antaman perusopetuksen saavutettavuudessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Sen sijan yhtenäiskoulujen määrä on kasvussa. Arvioinnin keskeinen viesti liittyy ammatilliseen koulutukseen. Tavoite on nuorten pitäminen kiinni ammatillisessa koulutuksessa muun muassa luomalla keskeyttämisvaarassa oleville nuorille uusia koulutusmenetelmiä. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää koulutuksen.
Seuraavassa arviointiraportin huomioita perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta.
Erilaiset ikäluokat
Lounais-Suomessa perusopetuksen alueellisessa saavutettavuudessa tapahtuneet muutokset eivät ole merkittäviä eikä maakuntien (Varsinais-Suomi ja Satakunta) välillä ei ollut merkittäviä eroja. Kuitenkin Paras-hankkeesta seuraa muutoksia esiopetuksen, perusopetuksen tai erityisopetuksen saavutettavuudessa. Kuntaliitosten yhteydessä sekä ala- että yläkoulujen saavutettavuus on useammin heikentynyt kuin parantunut tai pysynyt ennallaan.
Lounais-Suomessa 7–12-vuotiaiden ikäluokan on ennustettu vähenevän hieman vuoteen 2015 mennessä, mutta kasvavan vuoteen 2025 mennessä. Kasvu johtuu ennusteen mukaan Varsinais-Suomen ikäluokkien kasvusta. 13–15-vuotiaiden ennuste on negatiivisempi; tässäkin ikäluokassa ennustetaan kuitenkin ikäluokkien kasvavan vuosien 2015 ja 2025 välillä.
Viime vuonna Lounais-Suomessa lakkautettiin 11 peruskoulua ja 6 yhdistettiin toiseen kouluun. Alakoulujen lukumäärä väheni 15:llä edelliseen vuoteen verrattuna, yläkoulujen lukumäärä väheni viidellä ja yhtenäiskoulujen määrä lisääntyi samalla määrällä. Alle 20 oppilaan koulujen määrä on Lounais-Suomessa vähentynyt.
Sen sijaan 31–49 oppilaan alakoulujen lukumäärä on pysynyt suhteellisen vakiona koko 2000-luvun. Yleisin yläkoulun kokoluokka on 300–499 oppilasta. 100–300 oppilaan yläkoulujen määrä on vähentynyt selvästi, sitä vastoin yli 500 oppilaan yläkoulujen määrä on kääntynyt kasvuun. Yhtenäiskoulujen määrä on kolminkertaistunut vuoteen 2002 verrattuna.
Koulukuljetettavia vähemmän
Peruskoulujen kuljetusoppilaiden määrä väheni viime vuonna runsaalla 200:lla edellisvuoteen verrattuna. Koulukyytiläisten suhteellinen osuus kaikista oppilaista on pysynyt melko vakiona viimeisen viiden vuoden ajan. Lounais-Suomessa (Satakunnassa) on vain yksi kunta, jossa koulumatkaan käytettävä lakisääteinen maksimiaika ylittyy. Ylityksen syynä on oppilaiden eripituiset koulupäivät ja muista kunnista tulevat erityisoppilaat. Erityisopetuksen kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna.
Luovia ratkaisuja kaivataan
Sekä ammatillista että lukiokoulutusta on opetuspaikan sijainnin mukaan hyvin tarjolla. Lukiokoulutuksen saavutettavuus on parempi. Nuoren asuinalue kuitenkin vaikuttaa saavutettavuuteen. Paras tilanne on kaupungeissa asuvilla, joille lukiokoulutusta on tarjolla 10 kilometrin etäisyydellä 93 prosentille nuorista ja ammatillista peruskoulutusta 91 prosentille nuorista.
Tilanne on heikompi maaseutumaisissa kunnissa, joissa lukiokoulutusta on tarjolla 10 kilometrin etäisyydellä 58 prosentille ja ammatillista peruskoulutusta vain 9,6 prosentille nuorista.
Koulutuspaikkojen sijaintia tärkeämpää on kuitenkin nuorille tarjottavien aloituspaikkojen riittävyys. Kaikille nuorille tulee taata mahdollisuus koulutukseen, ja kaikille työelämään haluavilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen.
Suurin osa lukion aloittavista opiskelijoista tulee suoraan perusopetuksesta. Ammatilliseen koulutukseen hakee enemmän aiemmin perusopetuksen suorittaneita, joita on 43 prosenttia hakijoista. Suoraan perusopetuksen jälkeen koulutukseen hakeutuvista tulee valituksi suurin osa, lukioon hieman ammatillista koulutusta useampi.
Useita oppimispolkuja
Koulutusta tarjotaan joustavasti erilaisille oppijoille. Oppilaitoksille asetetut tavoitteet tukevat erilaisia oppimispolkuja. Eri oppilaitosmuodot ja työssäoppiminen ovat mahdollisuuksia ja oppisopimuskoulutus on aidosti vaihtoehto perinteiselle koulutukselle.
Oppilaitoksissa kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota niin kutsuttuihin kasvatuspalveluihin. Mahdollista syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla opiskelijahuoltoa ja opiskelijoiden osallisuutta. Opinto-ohjaus on entistä tärkeämpää ja se nähdään koko oppilaitosyhteisölle kuuluvaksi asiaksi.
Koulutuspolkunsa valinneita nuoria tuetaan ja kannustetaan erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijat perehdytetään hyvin opiskeluun. Poissaoloja seurataan, ja niihin puututaan systemaattisesti. Keskeyttämisien syitä tutkitaan ja keskeyttämisiin puututaan. Koulutuksen järjestäjä osallistuu paikallisten viranomaisten kanssa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston monialaiseen toimintaan.
Työpajatoiminta menestystarina
Nuorten työpajatoiminta kykenee auttamaan entistä useampaa nuorta, jotka ovat jääneet koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Viiden vuoden kuluessa työpajassa palveluja vuosittain saavien valmentautujien määrä on kasvanut koko maassa 8.600:sta peräti 18.300:aan. Varsinais-Suomessa määrä on kolminkertaistunut ja Satakunnassakin nousu on ollut vahvaa.
Alle 29-vuotiaiden määrät ovat nousseet vastaavasti 6.200:sta reiluun 11.000:een. Pajajakson jälkeen 75 prosenttia valmentautujista sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun aktiivitoimenpiteeseen.
Työpajatoiminnan kehittymiseen on vaikuttanut erityisesti opetusministeriön lisääntynyt määräraha. Määrärahalla pajatoiminnan järjestäjät ovat voineet lisätä valmennushenkilökuntaa työpajoilla. Valmentajien määrä on noussut voimakkaasti.
Työpajatoiminnan tarve kasvaa nousevan nuorisotyöttömyyden
myötä. Nuorten työttömien määrä nousi toissa vuodesta viime vuoteen yli 60 prosenttia. Varsinais-Suomessa nousu oli peräti 82 ja Satakunnassakin 60 prosenttia. Erityisen vaikea tilanteen arvioidaan olevan huhti-kesäkuun aikana, jolloin kun koulutuksesta valmistuu uusia nuoria työmarkkinoille.
Riski on, kuten 90-luvulla, että ilman toimenpiteitä tuhannet nuoret jäävät pysyvästi työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää laajentaa työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä
entisestään. Yhteistyön tavoite on erityisesti keskeyttämisvaarassa olevien nuorten pitäminen kiinni ammatillisessa koulutuksessa sekä uusien menetelmien luominen koulutukseen.
Tällä hetkellä noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää koulutuksen.
