Olli Haapala
Maukkaita ruokakaloja, jotka ovat jääneet kokonaan hyödyntämättä, lienee kymmeniä. Lajeista härkäsimppu on Tiiu Hyttisen yrityksessä jo osoitettu herkuttelutuotteeksi, jonka laajoille markkinoille kotimaassa ja ulkomailla on vain yksi este: kalan riittävä saanti.
Hyttisen kokonaan omistamalla yrityksellä Fin Fish Oy:llä on menossa hanke, jonka tavoitteena on tehdä härkäsimpun mädistä, maksasta ja pyrstöstä herkuttelutuotteita. Viime kädessä kysymys on myös kalastajien toimeentulon mahdollisuuksien parantamisesta kun uudelle kalalajille luodaan käyttömarkkinat. Suomessa härkäsimpun hyödyntäminen elintarvikkeena on ollut vähäistä. Vain mätiä on satunnaisesti otettu talteen ravintolakäyttöön. Härkäsimpusta saatavilla tuotteilla, mädillä, maksalla ja pyrstöosilla on kuitenkin olemassa markkinoita, lähinnä Venäjällä.
Fin Fishin asiakkaat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta simpun mädin ja maksan ostamiseen. Kalastajan ja elintarvikelaboratorion tuotekehittelijän elämää viime aikoina viettänyt pyhämaalaistunut virolaisrouva onkin tutkinut valmistusmenetelmiä ja selvittänyt elintarviketurvallisuuteen liittyviä seikkoja. -Valmis mätituote on olemassa, se on yksinkertaisesti pesty ja suolattu mäti, ei mitään muuta. Venäjän markkinoille mahtuu ja myös menisi, mutta tullimaksu valmiin tuotteen hinnasta on 80 prosenttia. Selvitän mahdollisuutta vientiin pakasteena, sanoo Hyttinen.
Sivukalasta gourmetkalaksi
Härkäsimppua saadaan muun muassa siian verkkokalastuksen yhteydessä ja pohjatroolin sivusaaliina. Kalat menevät rehuksi. -Mädin osuus kalasta on raakana noin 15 prosenttia, valmista tuotetta tulee 10 prosenttia koko kalan painosta. Noin 70 prosenttia kalasta päätyisi siis muualle kuin ruokapöytään. Simpun leikkaaminen on tarkkaa työtä, pyrstöstä ja maksasta ollaan kiinnostuneita muun muassa Sveitsissä. Japani on kalatuotteiden kultamaa, mutta siellä kauppaa käydään heti suurilla tonnimäärillä.
-Paras aika mädin talteenoton kannalta on joulukuu ja tammikuun alku juuri ennen kutua. Ihanteellisin määrä olisi esimerkiksi 800-900 kiloa kalaa päivässä vajaan kahden kuukauden ajan.
Fin Fishin kalanjalostuslaitos Pyhämaan Pitkäluodossa on valmiina aloittamaan myös härkäsimpun kanssa heti kun kalastuspuoli on kunnossa. Hyttinen kertoo itsekin olevansa kalastaja, rääkipaatti pysyy kurssissa ja apajat löytyvät.
Härkäsimpun mädin väri vaihtelee, ilmeisesti emokalan ravinnosta riippuen. -Mäti on joko vihreää, keltaista, vaalean ruskeaa tai sinistä.
Työtä kalastajille
Yli kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut Tiiu Hyttinen aloitti maahan tullessaan aivan muusta kuin kalastuksesta. -Minulla on kahdeksan vuoden kokemus kalan ulkomaankaupasta. Nyt huomaan olevani muun muassa jonkinlainen työnantaja pyhämaalaisille kalastajille, tuotekehittelijä ja markkinoija.
Fin Fish Oy on nuori yrityksenä. Osan jalostuslaitoksen tiloista Tiiu Hyttinen osti pyhämaalaiselta kalastajalta, osan hän rakennutti itse. -Olen saanut myös investointitukea, yhteensä noin 30 prosenttia, mutta käytännössä kaikkia investointeja ei tueta lainkaan. Gourmetsimppu taas löytyy Vakka-Suomen kalastuspuiston hankelistalta. Fin Fish myös pakastaa ja fileoi kalaa elintarvikekäyttöön.
