Aluesanomat / Syke
Suomessa pesivien merimetsojen määrä aleni ensimmäistä kertaa. Kuluneena kesänä havaittiin 14.390 pesivää merimetsoa, joka on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pesimäyhdyskuntien määrä puolestaan romahti kolmanneksella edellisvuodesta. Selkämerellä merimetsolaskennoissa havaittiin 5.186 paria. Pesivien merimetsojen määrä väheni Saaristomerellä, Selkämerellä ja Perämerellä. Sen sijaan Suomenlahden ja Merenkurkun pesimäkannat pysyivät vakaina.
Euroopan poikkeuksellisen kylmä talvi heikensi Itämeren pohjoisosassa pesivää merimetsokantaa. Sama ilmiö havaittiin lievempänä kesällä 2003, jolloin Suomen merimetsokanta kasvoi kylmän talven jälkeen ainoastaan 17 prosenttia. Maamme merimetsokanta on kasvanut keskimäärin 62 prosenttia vuosina 2000–2009. Kannankasvu on kuitenkin hidastunut merkitsevästi koko 2000-luvun kannan tiheydestä riippuvista syistä. Nopeasti kasvavan populaation kasvuvauhti alkaa vähitellen hidastua vapaana olevan elintilan pienentyessä. Lajin vanhimmalla pesimäalueella läntisellä Suomenlahdella kanta ei ole kasvanut enää vuoden 2007 jälkeen.
Kuluneen kesän merimetsolaskennoissa havaittiin Selkämerellä 5.186, Suomenlahdella 4.725, Saaristomerellä 3.557, Merenkurkussa 719 ja Perämerellä 203 pesivää paria. Niiden määrä väheni Saaristomerellä 24 prosenttia, Perämerellä 20 prosenttia ja Selkämerellä kahdeksan prosenttia.
Yhdyskuntien määrä romahti
Pesimäyhdyskuntien määrä puolestaan romahti kolmanneksella edellisvuodesta. Suomen merialueilla havaittiin 32 merimetsoyhdyskuntaa 54 luodolla. Täysin tyhjiä yhdyskuntia löydettiin Saaristomereltä ja Suomenlahdelta 15 ja muutamia Merenkurkusta sekä pohjoiselta Selkämereltä.
Yhdyskunnat ovat voineet autioitua kovan talven, edelliskesäisen häirinnän ja merikotkan lisääntyneen saalistuksen johdosta. Lisäksi on mahdollista, että joitakin yhdyskuntia on häiritty pesimäkauden alussa.
Varsinais-Suomessa karkotettiin kolme yhdyskuntaa ely-keskuksen myöntämillä poikkeusluvilla, jotka käsittivät 12 prosenttia Saaristomeren alueella pesintää yrittäneistä merimetsoista. Osa avoluodolta Lokalahdessa häädetyistä merimetsoista siirtyi pesimään metsäiselle saarelle Varsinais-Suomen suurimpaan harmaahaikarayhdyskuntaan Uuteenkaupunkiin. Karkotetut merimetsot ovat myös saattaneet siirtyä pesimään Saaristomerellä vahvistuneisiin yhdyskuntiin.
Pesimäkannan kasvua havaittiin 13 yhdyskunnassa, joissa pesi 60 prosenttia koko Suomen kannasta. Merimetsoista lähes 80 prosenttia pesii suojelualueilla. Suomen suurimmat merimetsoyhdyskunnat pesivät Luvialla (1.947 pesää), Länsi-Turunmaalla (1.436 pesää) ja Kirkkonummella (1.422 pesää). Saaristomereltä löydettiin kolme ja Suomenlahdelta yksi uusi pesimäyhdyskunta.
Laittomat pesien tuhot vähenivät
Laittomia merimetson pesien hävittämisiä todettiin kuudessa yhdyskunnassa. Niissä tuhottiin yhteensä noin 500 pesää Loviisassa, Kemiönsaarella, Länsi-Turunmaalla, Luvialla, Porissa ja Merikarvialla. Tänä vuonna todettuja pesätuhoja oli alle viidennes viime vuoden ennätysmäärästä (2.705 tuhottua pesää).
Muut linnut hyötyvät merimetsoyhdyskunnan antamasta suojasta petoja, kuten minkkiä vastaan. Esimerkiksi ruokkilinnut suosivat merimetsoyhdyskuntia pesimäpaikkoina. Kuluneena kesänä löydettiin uusi etelänkiislan pesimäyhdyskunta merimetsokoloniasta itäiseltä Suomenlahdelta. Uhanalaisia etelänkiisloja pesii Suomessa alle sata paria muutamalla luodolla. Tukholman saaristossa merimetsoyhdyskunnissa pesivä etelänkiislakanta on kymmenkertaistunut parin vuosikymmenen aikana, ja se on kasvanut jo 500 pariin.
Ahvenanmaalla ammuttiin melkein tuhat merimetsoa
Ahvenanmaan syys- ja talviaikainen merimetsojen metsästys ei ole vaikuttanut Suomen pesimäkantaan. Loppusyksyllä ja talvella se kohdistuu pääosin merimetson nimialalajiin carbo, joka pesii Jäämeren rannikolla Norjassa. Alalaji muuttaa Pohjanlahtea pitkin, ja se talvehtii Ahvenanmaalla, Itämeren pääaltaalla ja Etelä-Itämerellä.
Sen sijaan Itämerellä pesivä alalaji sinensis talvehtii pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Se lähtee syysmuutolle elo-syyskuussa, eikä niitä juurikaan tavata Ahvenanmaalla talvella. Viime vuosina alalajin pesimäkanta Ahvenanmaalla on ollut vain muutamia kymmeniä pareja ja useimmat pesinnät ovat tuhoutuneet. Kuluneena kesänä pesintöjä ei ole havaittu.
