Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 07.12.2019

Pesivien merimetsojen määrä väheni ankaran talven seurauksena

Aluesanomat / Syke

Suomessa pesivien merimetsojen määrä aleni ensimmäistä kertaa. Kuluneena kesänä havaittiin 14.390 pesivää merimetsoa, joka on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pesimäyhdyskuntien määrä puolestaan romahti kolmanneksella edellisvuodesta. Selkämerellä merimetsolaskennoissa havaittiin 5.186 paria. Pesivien merimetsojen määrä väheni Saaristomerellä, Selkämerellä ja Perämerellä. Sen sijaan Suomenlahden ja Merenkurkun pesimäkannat pysyivät vakaina.

Euroopan poikkeuksellisen kylmä talvi heikensi Itämeren pohjoisosassa pesivää merimetsokantaa. Sama ilmiö havaittiin lievempänä kesällä 2003, jolloin Suomen merimetsokanta kasvoi kylmän talven jälkeen ainoastaan 17 prosenttia. Maamme merimetsokanta on kasvanut keskimäärin 62 prosenttia vuosina 2000–2009. Kannankasvu on kuitenkin hidastunut merkitsevästi koko 2000-luvun kannan tiheydestä riippuvista syistä. Nopeasti kasvavan populaation kasvuvauhti alkaa vähitellen hidastua vapaana olevan elintilan pienentyessä. Lajin vanhimmalla pesimäalueella läntisellä Suomenlahdella kanta ei ole kasvanut enää vuoden 2007 jälkeen.

Kuluneen kesän merimetsolaskennoissa havaittiin Selkämerellä 5.186, Suomenlahdella 4.725, Saaristomerellä 3.557, Merenkurkussa 719 ja Perämerellä 203 pesivää paria. Niiden määrä väheni Saaristomerellä 24 prosenttia, Perämerellä 20 prosenttia ja Selkämerellä kahdeksan prosenttia.

Yhdyskuntien määrä romahti

Pesimäyhdyskuntien määrä puolestaan romahti kolmanneksella edellisvuodesta. Suomen merialueilla havaittiin 32 merimetsoyhdyskuntaa 54 luodolla. Täysin tyhjiä yhdyskuntia löydettiin Saaristomereltä ja Suomenlahdelta 15 ja muutamia Merenkurkusta sekä pohjoiselta Selkämereltä.

Yhdyskunnat ovat voineet autioitua kovan talven, edelliskesäisen häirinnän ja merikotkan lisääntyneen saalistuksen johdosta. Lisäksi on mahdollista, että joitakin yhdyskuntia on häiritty pesimäkauden alussa.

Varsinais-Suomessa karkotettiin kolme yhdyskuntaa ely-keskuksen myöntämillä poikkeusluvilla, jotka käsittivät 12 prosenttia Saaristomeren alueella pesintää yrittäneistä merimetsoista. Osa avoluodolta Lokalahdessa häädetyistä merimetsoista siirtyi pesimään metsäiselle saarelle Varsinais-Suomen suurimpaan harmaahaikarayhdyskuntaan Uuteenkaupunkiin. Karkotetut merimetsot ovat myös saattaneet siirtyä pesimään Saaristomerellä vahvistuneisiin yhdyskuntiin.

Pesimäkannan kasvua havaittiin 13 yhdyskunnassa, joissa pesi 60 prosenttia koko Suomen kannasta. Merimetsoista lähes 80 prosenttia pesii suojelualueilla. Suomen suurimmat merimetsoyhdyskunnat pesivät Luvialla (1.947 pesää), Länsi-Turunmaalla (1.436 pesää) ja Kirkkonummella (1.422 pesää). Saaristomereltä löydettiin kolme ja Suomenlahdelta yksi uusi pesimäyhdyskunta.

Laittomat pesien tuhot vähenivät

Laittomia merimetson pesien hävittämisiä todettiin kuudessa yhdyskunnassa. Niissä tuhottiin yhteensä noin 500 pesää Loviisassa, Kemiönsaarella, Länsi-Turunmaalla, Luvialla, Porissa ja Merikarvialla. Tänä vuonna todettuja pesätuhoja oli alle viidennes viime vuoden ennätysmäärästä (2.705 tuhottua pesää).

Muut linnut hyötyvät merimetsoyhdyskunnan antamasta suojasta petoja, kuten minkkiä vastaan. Esimerkiksi ruokkilinnut suosivat merimetsoyhdyskuntia pesimäpaikkoina. Kuluneena kesänä löydettiin uusi etelänkiislan pesimäyhdyskunta merimetsokoloniasta itäiseltä Suomenlahdelta. Uhanalaisia etelänkiisloja pesii Suomessa alle sata paria muutamalla luodolla. Tukholman saaristossa merimetsoyhdyskunnissa pesivä etelänkiislakanta on kymmenkertaistunut parin vuosikymmenen aikana, ja se on kasvanut jo 500 pariin.

Ahvenanmaalla ammuttiin melkein tuhat merimetsoa

Ahvenanmaan syys- ja talviaikainen merimetsojen metsästys ei ole vaikuttanut Suomen pesimäkantaan. Loppusyksyllä ja talvella se kohdistuu pääosin merimetson nimialalajiin carbo, joka pesii Jäämeren rannikolla Norjassa. Alalaji muuttaa Pohjanlahtea pitkin, ja se talvehtii Ahvenanmaalla, Itämeren pääaltaalla ja Etelä-Itämerellä.

Sen sijaan Itämerellä pesivä alalaji sinensis talvehtii pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Se lähtee syysmuutolle elo-syyskuussa, eikä niitä juurikaan tavata Ahvenanmaalla talvella. Viime vuosina alalajin pesimäkanta Ahvenanmaalla on ollut vain muutamia kymmeniä pareja ja useimmat pesinnät ovat tuhoutuneet. Kuluneena kesänä pesintöjä ei ole havaittu.

Lisätty pe 13.8.2010 | 1 kommentti

Arkisto

Muntilan tuulipuiston rakentaminen alkamassa

Uusikaupunki • to 17.1.2013

U:gista uudentyyppinen jäänmurtaja

Uusikaupunki • ti 18.12.2012

Maija Junkola-Lehtosesta tulossa uusi hallituksen puheenjohtaja

Uusikaupunki • ma 17.12.2012

Ajokoirien kettukilvan voitto ja mestaruus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Verokarhu muuttaa Turkuun, verotoimisto asiakkailta pysyvästi kiinni

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Lapsen huostaanoton omavaltaisesta jatkamisesta sakkoja

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Hoivakoteja nousee U:giin pikavauhdilla, nyt vuorossa Suomen Hoivatilat ja Mainio Vire

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Kaupunki ostanee palveluita uudesta Arttu Oy:n hoivakodista

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Golf hyvä harrastus nuorille, sopii myös työpaikkojen liikuntaan

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Satovahinkoala tänä vuonna 55.800 hehtaaria

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen laajennus yva-menettelyyn

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Tukea paikalliselle meripelastustoiminnalle

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Uudenkaupungin uusi nuorisovaltuusto valittu

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

U:gin päästöt viime vuonna 236.000 tonnia

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Kolumni: Onko paikallispolitiikassa vain "kaverista" kysymys?

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Seuratuki kasvaa, liikuntaharrastuksen kustannuksia halutaan alentaa

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Valtuusto antoi hallintokunnille juustohöylän ja 3 prosentin säästövaatimuksen

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Sähköiset reseptit käyttöön koko sairaanhoitopiirissä

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Kho ei muuttanut päätöstä kivilouhimo-murskaamon ympäristöluvan kumoamisesta

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Mauri Kontu: Etujärjestöjen lopetettava omien etujen ajaminen kilpailukyvyn hyväksi

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös