Aluesanomat
Kaupunginhallitus aikoo hakea kuntien harkinnanvaraista valtion rahoitusta eli valtionosuuden korotusta tälle vuodelle 3,0 miljoonaa euroa. Valtiolla on tarkoitukseen rahaa jaossa 20 miljoonaa euroa. Lisätuen ehtona on suunnitelma toimenpiteistä talouden tasapainottamiseksi. Uusikaupunki on päätynyt tässä vaiheessa neljän kohdan toimenpideohjelmaan, jolla talouden alijäämä aiotaan paikata.
Kaupungin menojen vähennykset ja kustannusten nousua estävän vaikutuksen oletetaan olevan yhteensä noin 1.4 miljoonaa euroa vuonna 2012.
Pääasiallinen ongelma kaupungin taloudessa on tällä hetkellä terveydenhuollon ylikorostuneet menot, joiden ei uskota johtuvan erikoissairaanhoidon korostumisesta paikkakunnalla, jolla on aluesairaala.
Neljä keppiä
Ensiksi, kaupungin henkilöstön määrää vähennetään yhteensä 30 henkilöllä tänä, ensi ja seuraavana vuonna. Toimenpide tehdään luonnollisen poistuman avulla eläkkeelle siirryttäessä ja irtisanouduttaessa. Vähennysten vaikutus on vuositasolla yhteensä 980.000 euroa vuonna 2012. Kaupungin taloussuunnitelmassa löytyy henkilöstösäästöjä vuosille 2010-2012, joten taloussuunnitelmaan sisältymätön henkilöstösäästö on yhteensä 780.000 euroa vuonna 2012.
Toiseksi, vanhusten kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen sekä pitkäaikaisten laitospaikkojen yhteisiä kustannuksia karsitaan. Tämä kustannusten kasvua estävä vaikutus on ensi vuodesta alkaen 250.000 euroa vuodessa.
Kolmanneksi, kaupungin rakenteet tehdään kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostumisen kautta. Taloussuunnitelmaan sisältymätön säästövaikutus on 300.000 euroa vuodessa vuonna 2012. Kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan.
-Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Muun muassa työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä tullaan selkyttämään. Selvityksen on oltava valmiina vuoden loppuun mennessä. Toiminnan muutoksia tehdään jo tätä ennen koko ajan. Tähän liittyen selvitetään muun muassa kansanterveyspalvelujen järjestelyt, todetaan rahoitushakemuksen perusteluissa.
Neljänneksi, Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen tuloksen halutaan olevan 100.000 euroa ylijäämäinen vuonna 2012. Lisäksi valtionhallinnolle esitetään 12 kohdan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi.
Alijäämää kaiken aikaa
Kaupungin talous on koko sen tasausohjelman ajan heikko, sillä taseessa on kattamatonta alijäämää koko ohjelmakauden ajan. Kaupungin ja liikelaitosten pitkäaikainen korollinen lainamäärä kasvaa edelleen, 8 miljoonalla eurolla noin 29 miljoonaan euroon seuraavan kolmen vuoden kuluessa.
-Kaupungin tulojen on riitettävä menoihin, koska toimintaa ei voida pitkään rahoittaa lainanotolla. Lainanotto lisää kaupungin menoja korko- ja lainan lyhennksiin, ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen, sanotaan kaupunginhallituksen hakemuksen perusteluissa. Pitkällä tähtäimellä kaupunki aikoo purkaa ”erikoissairaanhoitoisuutta yhdistämällä perusturvan kokonaisuuden”.
-Kaupungin tulojen kasvu on hidasta, mutta samanaikaisesti kaupunkilaisten palvelujen tarve kasvaa ikärakenteen epäedullisen suunnan takia. Muun muassa sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on kasvanut vanhusväestön määrän muuta maata nopeamman kasvun takia. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on, että vastaavasti lasten määrä on jo merkittävästi alle vastaavankokoisten kuntien tai koko maan tason, toteavat kaupunginjohtaja Kari Koski ja talousjohtaja Anne Takala hakemuksessa valtionvarainministeriölle.
Tilausselvitys
Uusikaupunki tilasi Audiapro Oy:ltä selvityksen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnoista, kustannusrakenteesta ja asetetusta säästötavoitteesta sekä erikoissairaanhoidon osuudesta terveydenhuollossa. Selvityksen mukaan erikoissairaanhoidossa on poikkeama sekä käytössä että kustannuksissa. Poikkeama on huomattava suhteessa muihin kuntiin, mutta myös suhteessa aluesairaalan omaaviin paikkakuntiin. Kaupunki käyttää erikoissairaanhoitoon 4 miljoonaa euroa enemmän kuin viiteryhmän 26 kuntaa keskimäärin. Selvitystä jatketaan siten, että Audiapro Oy ja Kuntamaisema Oy tekevät kaupungille esityksen 4 miljoonan euron säästöstä terveys- ja vanhustyön osalta. Uudenkaupungin omasta palvelurakenteesta johtuva poikkeama on noin 5-7 miljoonaa euroa.
-Kaupungilla on käytössään veronkorotuksen mahdollisuus, mikä keinona saattaa heikentää alueen houkuttavuutta. Uusikaupunki sitoutuu pienentämään alijäämäänsä niiltä osin, kuin se on kaupungin toimenpitein ja päätöksin mahdollista. Samalla Uusikaupunki sitoutuu edelleen ponnistelemaan alueen yleisen hallintorakenteen eheyttämiseksi ja terveydenhuollon järkeistämiseksi myös asiantuntijoita apuna käyttämällä, lupaa kaupunginhallitus hakemuksessaan valtion lisärahoitukselle.
FAKTAA
Nettomenot asukasta kohti olivat Uudessakaupungissa ja vertailyryhmässä (26 kuntaa) toissa vuonna seuraavat (euroa): terveydenhuolto 1.561 (1.298), sosiaalitoimi 1.492 (1.492), koulu- ja sivistystoimi 1.327 (1.181), muut palvelut 259 (251) ja yleishallinto 151 (121). Kaupungin sairastavuuskerroin on alempi kuin keskimääräinen. Tästä huolimatta perusterveydenhuolto on verrokkiin nähden 1,4 miljoonaa euroa kalliimpi ja erikoissairaanhoito peräti 4,0 miljoonaa euroa kalliimpi.
Valtiovarainministeriön laskennallisista valtionsuuksista ensi vuodelle selviää, että Uudenkaupungin terveydenhuollon kuluista 24,1 prosenttia ositetaan ”varsinaisesta” sairastamisesta johtuvaksi ja loput kuluista ikärakenteesta johtuvaksi terveydenhuolloksi. Likimain samankokoisessa Kurikassa vastaava osuus on 26,1 prosenttia, Forssassa 24,7 ja Imatralla 25,1 prosenttia, mutta esimerkiksi Raaseporissa 20,2 ja Helsingissä 20,1 prosenttia. ”Sairastamisen” osuus Iissä on 27,4 ja Kuusamossa 31,2 prosenttia terveydenhuollon kuluista.
