Aluesanomat
Fosforia on mahdollista sitoa nykyistä tehokkaammin peltoon kipsin avulla. Kipsin käyttö maanparannusaineena vähentää maan eroosiota, ja mikä parasta, voi vähentää peltojen ravinnevalumia vesistöihin merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. Lannoitevalmistaja Yaran kehittämästa uudesta menetelmästä kertoi tänään Turun Sanomat.
Mukana menetelmän kehittämisessä ovat myös Suomen ympäristökeskus ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.
–Tulokset ovat todella lupaavia. Olemme saaneet kipsikeksinnöllä sidottua jopa puolet normaaleista ravinnevalumista vesistöihin, kertoo Yara Suomen tutkimusjohtaja Liisa Pietola.
Menetelmää kokeillaan varsinaissuomalaisilla viljelyksillä. Kipsiä on tähän mennessä levitetty noin sadan hehtaarin peltoalalle. Seurantatutkimuksen kipsin vaikutuksista tekee Varsinais-Suomen ely-keskus.
Maatalouden fosforipäästöt ovat suurin yksittäinen syy vesistöjen ja Itämeren rehevöitymiseen.
Turun Sanomien mukaan Yaran keksintö saatettiiin tehdä vuosia liian myöhään. Yaran edeltäjät (Kemira ja Kemira Grow) läjittivät Uudenkaupungin tehtaalla syntyneen jätekipsin ja maisemoivat alueen. Noin kymmenen vuotta sitten peitetty kipsivuori, jolle ei ole keksitty käyttöä, soveltunee kuitenkin maanparannusaineeksi.
Kipsivuoren valumat mereen on yhä ympäristöongelma.
Kipsi mukana Teho-hankkeessa
Teho-hankkeessa (Tehoa maatalouden vesiensuojeluun) on mukana 123 tilaa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Hanketta vetävät Lounais-Suomen ympäristökeskus, MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Teho-viljelijöitä, jotka ovat mukana kipsinlevityskokeilussa, on jo useita.
Kipsi sitoo fosforia maahan kahta kautta. Se parantaa maan mururakennetta, jolloin maa kestää paremmin eroosiota. Lisäksi kipsi sitoo liukoista fosforia maahiukkasten pinnalle. Sidos on niin löyhä, että fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena, mutta sen huuhtoutumisriski pienenee.
