Aluesanomat
Kilpailu yhdeksänkymmenen miljoonan asukkaan yhteisestä Itämerestä kasvaa. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana Itämeren rahtiliikenteen odotetaan kaksinkertaistuvan, risteilyturismi lisääntyy ja tuulivoimatuotannon kapasiteetti kasvaa kyysikymmenkertaiseksi. Samaan aikaan Itämeren jo ennestään kuormitettu ekosysteemi vastaanottaa yhä lisää päästöjä maataloudesta ja teollisuudesta.
Tämä käy ilmi Itämeren kehitysennusteita koskevasta raportista, jonka ympäristöjärjestö WWF julkisti viime torstaina.
Itämeri on jo nykyään yksi vilkkaimmin liikennöidyistä meriväylistä maailmassa. Tukholman Itämerifestivaaleilla julkistettujen WWF:n ennusteiden mukaan laivaliikenne Itämerellä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla laivojen koko kasvaa huomattavasti. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti Itämerellä kasva nykyisestä 400 megawatista 25.000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Ennusteiden mukaan merellisten tuulivoimapuistojen yhteenlaskettu pinta-ala vastaa tuolloin Gotlannin kokoista aluetta. Risteilijäalusliikenne puolestaan kasvaa noin 600 prosentilla. Muut kasvavat toimialat ovat satamien rakentaminen, sähkökaapeleiden ja -putkien sekä merenpohjan ja rannikkoalueiden siltojen, asutuksen, teolisuuden ja patojen lisääntynyt rakentaminen.
-WWF:n kartoitus on ainutlaatuinen yritys saada ote kehityksestä Itämerellä, sanoo meriasiantuntija Vanessa Klötzer WWF Suomesta. -Tämänhetkinen tilanne Itämerellä on seurausta huonosta suunnittelusta ja johtajuuden puutteesta. Ne ovat johtaneet muun muassa Itämeren suojelun kannalta keskenään ristiriitaisiin poliittisiin päätöksiin ja aloitteisiin. Jos jatkamme samaan tapaan, eri toimialojen käyttöpaineet Itämeren luonnonvaroihin vain lisääntyvät entisestään. Tämä johtaa helposti konflikteihin Itämerellä.
Suojelu edistyy huonosti
Itämeren altaista ei yksikään ole nykyään hyvässä ekologisessa tilassa. Tämä käy ilmi Itämeren suojelukomission (Helcomin) tuoreesta selvityksestä. Lisäksi vain kymmenen Itämeren 24 ekosysteemipalvelusta toimii hyvin. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon kykyä tuottaa ilmaisia hyödykkeitä. Itämeren ekosysteemipalveluja ovat esimerkiksi meren tarjoama ruoan tuotanto sekä meren kyky tasapainottaa ilmastoa.
-Niin kauan kuin Itämeren käyttöä koskeva päätöksenteko tapahtuu toimialoittain ja maittain, tarvittavien rankkojenkin päätösten teko on mahdotonta, sanoo Vanessa Klötzer. -Uskomme, että tämä on yksi syy siihen, miksi Itämeren suojelu edistyy niin huonosti.
Merialueiden käytön suunnittelusta koituisi myös paljon taloudellista hyötyä. Euroopan komission äskettäin julkaisemassa raportissa on laskettu, että Euroopan merialueiden parempi suunnittelu tuottaisi noin 1,3 miljardin euron taloudellisen hyödyn vuoteen 2020 mennessä ja 1,8 miljardin euron "tuoton" vuoteen 2030 mennessä.
Raportissaan WWF toteaa, että ainoa keino selviytyä nykyisestä kaoottisesta tilanteesta eteenpäin on nykyistä yhdennetympi lähestymistapa Itämeren suunnitteluun. Järjestö ehdottaa myös useita käytännöllisiä askelia parempaan suunnitteluun pääsemiseksi.
Raportti Future Trends in the Baltic Sea
Toimintojen kasvu Itämerellä 2010 – 2030
