Aluesanomat
Syken (Suomen ympäristökeskus) merikeskus alkaa kerätä yleisön havaintoja meduusojen massaesiintymistä Itämeressä ja rannikoilla. Meduusahavainnoista voi ilmoittaa Itämeriportaalin verkkosivuilla olevalla lomakkeella, joka välittää tiedot tutkijoille. Näin vesilläliikkujat voivat auttaa meduusojen runsauden vuosittaisessa arvioinnissa ja massaesiintymisiin liittyvien ympäristötekijöiden selvityksessä.
Loppukesällä ja syksyllä korvameduusoja voi Itämeressä joinakin vuosina olla niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia.
-Itämerellä ei meduusojen määriä ole järjestelmällisesti seurattu. Ne eivät tule esille missään seurantanäytteenotoissa ja sen vuoksi yleisön havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä, sanoo erikoistutkija Maiju Lehtiniemi Syken merikeskuksesta.
-Massaesiintymäilmoituksen saatuamme pystymme tiedottamaan asiasta alueen teollisuudelle, jos laitokset käyttävät merivettä jäähdytyksessä ja on olemassa riski, että meduusat tukkisivat vedenottoputkia. Meduusahavaintojen perusteella voimme arvioida millaisissa ympäristöoloissa meduusojen massaesiintymät muodostuvat ja mitkä rannikkoalueista ovat potentiaalisimpia lauttojen ajautumisalueita, selvittää Lehtiniemi.
Meduusat lisääntyneet
Meduusojen on viime vuosikymmeninä havaittu lisääntyneen lähes kaikilla maailman merialueilla. Meduusojen uskotaan hyötyvän merten lämpenemisestä ja rehevöitymisestä. Lisäksi meduusojen ravinnosta kilpailevat kalat ovat paikoin vähentyneet ylikalastuksen myötä. Myös erilaiset ihmisen mereen tekemät rakennelmat, kuten kalankasvattamot, laiturit ja sillat hyödyttävät meduusoja, koska ne tarjoavat meduusan kasvuvaiheen polyypeille hyviä kiinnittymisalustoja.
Meduusat (Cnidaria) kuuluvat hyytelöplanktoniin, joka on osa ulapan eläinplanktonyhteisöä. Pohjoisella Itämerellä esiintyy korvameduusaa (Aurelia aurita). Lisäksi harvakseltaan vesillämme havaitaan suolaisessa vedessä viihtyvää hiusmeduusaa (Cyanea capillata).
Korvameduusat ovat malliltaan litteitä ja pyöreitä, kooltaan 1-20 cm. Ne ovat väriltään usein hieman vaalean punertavia ja niiden selässä näkyy selvästi 4 vaaleanpunaista hevosenkengän muotoista sukurauhasta. Suomen vesillä korvameduusaa ei voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.
Korvameduusat käyttävät ravinnokseen mm. eläinplanktonia, kalanpoikasia ja mätiä. Se lamaannuttaa saaliinsa pyyntilonkeroiden polttiaissoluilla. Ihmiselle ne eivät kuitenkaan ole vaarallisia, sillä polttiaissolujen teho on heikko eivätkä ne ärsytä ihmisen ihoa.
Meduusailmoituksen voi ilmoittaa täyttämällä lomakkeen Itämeriportaalissa.