Aluesanomat
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma palkitsi tänä vuonna terveyden edistämisen palkinnon yhden kunnan, Salon, ja yhden yhteistoiminta-alueen, Kainuun. Molemmat kunnat ovat edelläkävijöitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Peruspalveluministeri Paula Risikko jakoi perjantaina 15.000 euron arvoiset rahapalkinnot voittajille.
-Tänä vuonna valintakriteereistä kärkeen nostettiin toiminnan pitkäjänteisyys, rakenteet, johtamisjärjestelmä ja aktiivinen kehittämisote. Salossa ja Kainuussa kunnan ja kuntayhtymän korkein johto on sitoutunut määrätietoiseen ja kaikkia hallinnonaloja koskevaan terveyden edistämiseen, kiteytti ministeri Risikko.
Salossa terveyttä edistävä työ sisältyy kunnan ydinprosesseihin. Salossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkien toimialojen tehtävänä ja yhteistyönä. Terveyden edistämisen rakenteita ja käytäntöjä on kehitetty aktiivisesti kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeenkin. Kunnan johtoryhmä on ohjannut terveyden edistämistä ja sopinut yhteisesti työhön osoitettavista voimavaroista. Käytännön toiminnan suunnittelusta vastaa poikkihallinnollinen työryhmä, ja eri asiantuntijat vastaavat suunnitelman toteutumisesta omilla aloillaan.
IVA-menettely
Terveyden edistäminen näkyy Salossa esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, päihdehuollossa ja maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa. Salo on rakentanut pitkäjänteisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa ja raportoinut siitä säännöllisesti. Terveysnäkökohtien tunnistamiseksi Salossa on käytetty IVA-menettelyä (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia) päätöksenteon valmistelussa.
Esimerkillisinä terveyden edistäjinä raati piti myös Muuramea ja Eurajokea. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä terveyden edistämistyötä on ohjannut 'tieto toiminnaksi' -periaate. Kainuu on ollut mukana monissa kansallisissa kehittämishankkeissa ja luonut niistä saadun tiedon perusteella käytäntöjä ja toimintamalleja terveyserojen kaventamiseksi ja varhaisen puuttumisen tehostamiseksi. Esimerkiksi perhepalvelujen toiminnan painopistettä on muutettu korjaavista palveluista lapsen kasvu- ja kehitysympäristöä tukevaksi yhteistyöksi eri toimijoiden kanssa.
Kilpailuraadin mukaan Kainuu on erinomainen esimerkki siitä, kuinka juuri vaikeassa taloudellisessa puristuksessa ennaltaehkäiseminen tuottaa hyviä tuloksia kunnan elinvoimaisuuden ja talouden kannalta. Kuntien lisäksi kehittämistyössä ovat laajasti mukana elinkeinoelämä, järjestöt, oppilaitokset ja valtionhallinnon alueelliset toimijat.
-Juuri tähän pyritään myös nyt käynnistetyllä sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista järjestämistä koskevalla kokeilulla. Myös Kainuussa sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettu alueellisesti. Aluekokeilun avulla on mahdollista koota vastaavaa tietoa muiltakin alueilta, kertoi ministeri Risikko.
Yhteistoiminta-alueista kunniamaininnan ansaitsivat Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Yhteistoiminta-alueet osallistuivat kilpailuun innokkaasti.
Vuoden terve kunta -kilpailu järjestettiin nyt toista kertaa. Viime vuonna palkinnon saivat Kuopio ja Kauniainen. Tunnustus myönnettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran myös yhteistoiminta-alueelle. Kilpailuun saivat osallistua kaikki Suomen kunnat ja yhteistoiminta-alueet, jotka kokivat olevansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen esikuvia.
-Kilpailuun osallistui kahdeksan yhteistoiminta-aluetta, joihin kuuluu yhteensä 35 kuntaa. Määrä ilahdutti, koska moni alue on vasta alkutaipaleella toiminnan käynnistämisessä, totesi ministeri Risikko.
