Olli Haapala
Kalataloutta ei olla ajamassa alas Vakka-Suomessa. Siihen on olemassa myös valtiovallan kalataloutta tukeva ja edistävä kanta.
- Mutta ympäristöministeriössa emme ole löytäneet ainuttakaan seikkaa, jonka takia Selkämeren kansallispuiston laajennus ja Vakka-Suomen kalastuspuisto eivät mahtusi samalle merialueelle, sanoi ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) eilen illalla Uudessakaupungissa.
Lehtomäki marssitti Vakka-Suomen kiertueelleen korkeimman tason virkamiehet, luontoympäristöosaston ylijohtajan Timo Tannisen ja ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin, mutta ”pojat” tyytyivät taustarooliin ministerin ottaessa tilanteen haltuunsa jakaen puheenvorot itse.
Ministeri Lehtomäki muistutti salintäyteistä kuulijakuntaa siitä, että valtioneuvoston periaatepäätöksen jälkeen mitään päätöstä jo perustetun Selkämeren kansallispuiston aluerajauksesta ei ole tehty. -Nyt päätöksen tekijä on tässä paikalla, ja valmis kuuntelemaan.
Ministeriössäkin ajatellaan
Ympäristöministeriön tarkoitus on Lehtomäen mukaan vahvistaa suomalaista luonnonsuojelua ja sen tunnettavuutta.
- Menossa on YK:n julistama luonnon monimuotoisuuden teemavuosi ja Selkämeren kansallispuisto on oleellinen aihe tältä kannalta. Merialueen kansallispuisto on korkean suojelutason hanke, sanoi Lehtomäki.
- Me haluaisimme, että joitakin alueita Vakka-Suomesta voitaisiin liittää kansallispuistoon, koska siten voitaisiin parantaa kansallispuiston luonnonsuojelullista arvoa ja merkitystä ja nimenomaan luonnon monimuotoisuuden osalta. Kysymyksessä ovat puutteellisesti suojellut vedenalaiset ekosysteemit. Selkämeren suojelu ei voi olla vain pohjoisen merialueen suojelua. Lajiston köyhtyminen on jatkunut ja suojelulliset toimenpiteet ovat tarpeen. Sitäpaitsi kansallispuistot ovat brändi kaikkialla maailmalla.
Saaret ja matalikot
Ympäristöministeriö haluaa suojella kansallispuiston osana valtion omistamat saaret ja avomeren matalikot. Viimemainittu kalaston kutualueena tärkeä alue sijoittuu Isokarin ja Rihtniemen väliin ja on syvyydeltään alle 20 metriä.
-Matalikkojen rikkaamman ekosysteemin vuoksi niiden on syytä olla mukana.
Lehtomäki kertoi, että merimetsokannan kohtalosta on vastikään keskusteltu Itämeren alueen asiantuntijoiden kokouksessa.
- Suurikaan kannan hävittäminen Suomessa on lähinnä vain yhden kesän ilo. Mutta helmikuun aikana ohjeistusta uusitaan ja päästään ehkä johonkin käytännön toimenpiteisiin. Merimetson kohtalo on ratkaistava Itämeren alueen yhteistyönä. Asiaa on (meillä) vatvottu juristien kanssa siksi, ettei asiassa päädytä oikeuteen, selvitti Lehtomäki.
Hylkeiden osalta on tulossa luonnonsuojelulain höllennys, joka sallisi – metsähallituksen luvalla – hylkeen metsästyksen kansallispuistossa. Lehtomäki teroitti sitä, että kansallispuisto perustetaan lailla, joka antaa mahdollisuuden tehdä räätälöityjä ratkaisuja.
Kalastuspuistoa ei torpata
Ministeri Paula Lehtomäki piti ”ihmeellisenä” sitä, ettei hänen korviinsa ole Vakka-Suomesta kantautunut mitään hyvää kansallispuiston puolesta.
- Mutta myös kestävän kehityksen merkitys on huomioitava aluesuunnittelussa, sitä kuitenkin monet haluavat. Kansallispuisto on satsaus tulevaisuuteen. Kalastupuistoa ei olla torppaamassa eikä kalastuselinkeinoa lyömässä lyttyyn. Mutta emme ole kuulleet yhtäkään seikkaa, jonka vuoksi kansallispuisto ja kalastuspuisto eivät sopisi samalla merialueelle. Ette voi ainakaan tämän illan jälkeen sanoa, että asioita valmisteltaisiin salaa.
Lehtomäki huomautti merialueen nykyisen Natura 2000 -verkoston olevan huomattavasti suuremman kuin mahdollinen kansallispuiston aluelaajennus Vakka-Suomen merialueella.
- Natura-alueista syntyy joka tapauksessa lain velvoittamia luonnonsuojelualueita. Minä haluan ja ympäristöministeriö haluaa, että keskustelemme samoista asioista.
- Uusi asia on tällä hetkellä se, ettei kansallispuiston laajennusta havitella läheskään niin laajalle alueelle kuin alunperin kaavaltiin. Laista päättää sitten viime kädessä eduskunta.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki tapasi aikaisemmin päivällä Varsinais-Suomen liiton, Vakka-Suomen rannikkokuntien ja muiden tahojen edustajia.
Ympäristöministeriö valmistelee edelleen ratkaisuaan, jonka jälkeen seuraa lausuntokierros ja mahdollinen eduskuntakäsittely vielä kevään aikana.
