Aluesanomat
Uudet työpaikat ovat viime 20 vuoden aikana syntyneet lähes pelkästään palvelualoille, kuten yrityspalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, kauppaan ja majoitukseen. Työllisten määrä on vähentynyt maataloudessa yli 50 prosenttia ja teollisuudessa noin 20 prosenttia.
Työpaikkoja on avautunut vain koulutetuille viimeisen 20 vuoden aikana. Eniten on kasvanut ylempää korkeakoulututkintoa tai tutkijakoulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä. Niiden määrä on reilusti kaksinkertaistunut. Perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt. Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön juuri julkaisemasta Pekka Myrskylän tilastotutkimuksesta ”Taantuma ja työttömyys”.
Koulutus tuo työtä
Työllisten koulutustaso paranee nopeaa vauhtia, kun heikoimmin koulutetut iäkkäät jättävät työmarkkinat ja tilalle astuu uusia hyvin koulutettuja ikäluokkia. Toissa vuonna 38 prosentilla työllisistä oli vähintään korkean asteen tutkinto. Parikymmentä vuotta sitten vastaava tutkinto oli 25 prosentilla.
Työllisten työttömyysriski pienenee heidän koulutustasonsa noustessa. Viime lamaan verrattuna työttömyysriskit ovat nykytaantumassa laskeneet lukuun ottamatta tutkijakoulutusta, jossa riskit ovat nousseet sekä miehillä että naisilla. Tästä huolimatta tohtoriksi valmistuneiden työttömyysriski on huomattavasti vähäisempi kuin muun koulutuksen hankkineilla.
Naisten työttömyysriski oli laman aikana selvästi miehiä pienempi lukuun ottamatta vähintään maisterin tutkinnon omaavia. Nykytaantumassa sukupuolten ero on vielä selvästi kasvanut. Ainoastaan tutkijakoulutuksen hankkineissa oli naisten riski joutua työttömäksi miehiä suurempi.
Puolet työttömistä ei palaa työelämään
Työllinen työvoima on ikääntynyt nopeasti. Kun työllisistä toissa vuonna oli 55–64 -vuotiaita lähes viidennes, oli heidän osuutensa kymmenen vuotta aikaisemmin vielä alle 10 prosenttia. Saman ilmiön näkee työttömissä: kun toissa vuonna työttömistä oli 27 prosenttia yli 45-vuotiaita, niin nykyään heitä on jo noin puolet kaikista työttömistä.
Puolet työttömäksi jääneistä ei palaa enää työelämään. 2000-luvun alkuvuosien työttömistä ei kyetty työllistämään kuin kolmannes, 20 prosenttia jatkoi työttömänä ja 28 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle. Loput olivat kotitalouksissa, opiskelivat tai eivät enää kuuluneen maan väestöön.
Suurin riski joutua työttömäksi on alle 25-vuotiaalla miehellä. Naisten työttömyysriskit jakaantuvat melko tasaisesti eri ikäryhmien kesken. Lähes kaikilla aloilla miesten työttömyysriski on huomattavasti naisia suurempi. Jopa miesvaltaisilla aloilla, kuten rakentamisessa ja teollisuudessa, miesten riski joutua työttömäksi on 2–3 prosenttiyksikköä suurempi. Kuljetuksen, koulutuksen, julkisen hallinnon toimialoilla naisten työttömyysriski on kuitenkin miesten riskiä suurempi.
Nykyisistä työttömistäkin 18 prosentilla on vähintään korkean asteen tutkinto, kun 20 vuotta sitten se oli vain 8 prosentilla. Työttömyys kohdistuu raskaimmin sinkkuihin, työttömistä miehistä oli perheettömiä 43 prosenttia ja naisista 27 prosenttia vuonna 2008.
On erittäin kohtalokasta valmistua lama-aikana ja joutua työttömäksi. Vuonna 1993 valmistuneiden työllisyys jäi pysyvästi heikolle tasolle. Myöhemmin valmistuneet ovat ohittaneet heidät työllistymisessä.
