Aluesanomat
Yli 300.000 suomalaista työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Vaikka he ovatkin merkittävässä roolissa etenkin julkisella sektorilla, heidän työhyvinvointiinsa ei kiinnitetä huomiota samalla tavalla kuin vakituisten työntekijöiden kohdalla.
Joidenkin työntekijöiden elämäntilanteeseen määräaikaisuus sopii, mutta toisille se on hyvinvointiin vaikuttava stressitekijä.
Määräaikaisella työsuhteella saattaa olla negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. -Määräaikaista työtä tehdään monenlaisissa työsuhteissa. Se on yleistä niin akateemisilla aloilla kuin vuokratyössäkin, jossa työntekijät ovat usein vähemmän koulutettuja, toteaa akatemiatutkija Saija Mauno.
Suomen Akatemian Work-tutkimusohjelmassa on perehdytty yliopistojen, kuntasektorin ja vuokratyöyritysten määräaikaisten työntekijöiden hyvinvointiin. Maunon mukaan työntekijän koulutustaustalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä hyvinvoinnin kannalta, vaan muut tekijät ovat merkittävämmässä roolissa.
-Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi työolot, työn laatu ja arvostus, usko omaan työllistymiseen sekä motiivi tehdä työtä määräaikaisena. Joidenkin työntekijöiden elämäntilanteeseen määräaikaisuus voi sopia hyvin, mutta yleensä perheelliset tai perheen perustamista suunnittelevat haluavat mieluummin vakituisen työsuhteen.
Määräaikaikaiset altavastaajia
Vaikka määräaikaisen työntekijän hyvinvointi riippuukin useasta tekijästä, monissa käytännön asioissa määräaikaiset ovat altavastaajia vakituisiin työntekijöihin verrattuna. Eroja on etenkin työsuhde-eduissa sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa työpaikan päätöksentekoon.
Mauno heittää pallon työnantajille ja haastaa heidät kohtelemaan määräaikaisia työntekijöitä samalla tavalla kuin vakituisiakin. Hänen mielestään työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmiin voisi sisällyttää eri sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi myös erilaisilla sopimuksilla työskentelevät työntekijät.
-Määräaikaisia työntekijöitä pidetään valitettavan usein reunatyövoimana, joka ei saa samanlaisia työsuhde-etuja kuin vakituiset työntekijät. Etenkin julkisella sektorilla määräaikaisia työntekijöitä ei huomioida riittävästi, vaikka heitä on siellä paljon.
Määräaikaisuus stressaa
Suomessa määräaikaisuus on yleinen työskentelymuoto, sillä jopa 15 prosenttia työntekijöistä eli jonkin verran yli 300.000 suomalaista on määräaikaisessa työsuhteessa. Muuhun Eurooppaan verrattuna luku on melko korkea.
-Määräaikaisuus on merkittävä alityöllisyyden muoto. Se on työntekijälle myös stressitekijä, sillä se aiheuttaa epävarmuutta. Stressi puolestaan vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen, toteaa akatemiatutkija Saija Mauno.
Pitkään jatkuneita, määräaikaisia työsuhteita on tutkittu vielä melko vähän. Tähänastiset havainnot antavat kuitenkin näyttöä siitä, että kun määräaikaisuus ei ole oma valinta, sillä on pitkään jatkuessaan negatiivisia vaikutuksia sekä työntekijän terveyteen että hyvinvointiin.
