Olli Haapala
Paikallisen Vakka-Suomen Viro-seuran aktiivi ja Viron kulttuurielämän tuntija FT Jaana Vasama jos kuka tuntee eteläisen veljeskansan itsenäisyyden ajan tapahtumat ja nykyhetken. Vasaman perinteinen Viro-lauantain katsaus sisälsi kosolti niin kulttuuria kuin yhteiskuntapoliittisia huomioitakin. Ehkä eniten häntä huolestutti koulutetun työvoiman valuminen Suomeen ja sen seurauksena syntyvä ”suomiorpojen” lasten ongelma.
-Työvoiman osalta kysymys ei ole vain rakennustyöläisistä vaan korkeasti koulutettujen, kuten lääkäreiden, työskentelystä Suomessa. Kun vanhemmat lähtevät työmatkalle, lapset jäävät asumaan isovanhempien luo tai asuvat keskenään. Lapsista tulee ”suomiorpoja” yleensä kahden tai kolmen viikon ajaksi, jonka työmatka yleensä kestää. Meillä tällainen lasten jättäminen olisi rikos, mutta valitettavasti yleistä Virossa. Miksi lapsia ei jatkuvan kotiin jättämisen sijasta otettaisi mukaan, kyseli Vasama.
Vasaman mukaan lähtijä on usein perheen isä, joka asuu työpäivien ajan kimppakämpässä. -Lapsia ei yksinkertaisesti voida ottaa mukaan. Ongelma on varsin laaja, olen sen itse todennut viikonloppuisin Helsinkiin tulevissa ”orjalaivoissa”.
Euron tulo nostaa hintoja
Ensi vuoden alussa Viro saa vihdoin euron valuutakseen. -Maa on tilannut Suomen Rahapajalta eurokolikoita 194 miljoonan arvosta. Rahan kääntöpuolella on kansallisena aiheena Viron kartta ja sen on suunnitellut (U:gin Galleria Kirjavan exlibris-) näyttelyssäkin mukana oleva Lembit Löhmus.
-Virolaiset kaupat ovat nostamassa hintoja kaiken aikaa, vaikka toisin on luvattu. Syyskuun kuluttajaindeksi oli noussut 4 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Syynä yleiseen epävakauteen Vasama piti ”koko ajan” vaihtuvia hallituksia. -Kun hallitus vaihtuu, monessa asiassa palataan lähtöruutuun. Kansallisen nykytaiteen museon Kumun osalta se merkitsi soutamista ja huopaamista rakentamisen suhteen. Mutta juuri euron tulon piti merkitä pysyvyyttä. Nyt ovat vaalit tulossa ja muun muassa sosialidemokraattien rintama on hajalla. Peruselintarvikkeiden kuten leivän ja maidon hinnat ovat selvästi nousseet. Sen seurauksena (Suomestakin aikanaan rahdatut) leipäkoneet on kaivettu esiin. -Itse huomasin vastaavan kirjakaupassa, leipäkirjoja kirjoitetaan enemmän kuin koskaan ja ne menevät myös kaupaksi.
Venäläiset investoivat
Virolainen elinkeinoelämä pyrkii vähäisten mahdollisuuksiensa mukaan ulottamaan toimiaan maan ulkopuolelle, samalla kun oman maan elinkeinoinfrassa on kosolti mahdollisuuksia ja uudistettavaa. Viroon investoijista näkyvimmin on esillä Venäjä ja venäläiset. -Venäläiset sijoittajat investoivat valtavasti rahaa teollisuuteen Pietarin alueelle ja tämä näkyy myös Virossa. Venäläiset ostavat kakkosasunnon Itä-Virosta. Virolaisissa kaupoissa myydään myös tavaroita, joita maassa ei saa myydä, esimerkiksi venäläisiä matkamuistoja, selvitti Jaana Vasama.
Venäläisen rahamaailman toimia seurataan maailmalla varsin tarkasti, ja selvimpiin rahanpesun tapauksiin puutuutaan. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on Saab-kauppa Ruotsissa.
Kulttuurissa kuhisee
Turun ohella myös Tallinna on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tallinnan teema on Tarinoita meren rannalta. Noin neljännes ohjelmistosta on koossa kokonaisuutena, jota ilman Viron kulttuurielämää olisi vaikea hahmottaa. Sekä Turulla että Tallinnalla on yhteisenä ongelmana raha, mutta itse ohjelmalinjaukset ovat erilaiset. Rahaa on kuitenkin molemmilla kaupungeilla käytössään ennen näkemätön määrä.
-Taloudessa tosiaan on ollut kitkaa. Muun muassa johtotrioon valittu Mikko Fritze jätti tehtävänsä. Monien mielestä suuri ongelma oli hänen palkkansa, 4000 euroa kuukaudessa, joka tietysti virolaisittain on poikkeuksellinen. Talouden hoidossa todettiin muutenkin ongelmia ja taloudesta vastaava johtaja jäi pitkälle sairaslomalle. Taiteellisesta tiimistäkin lähti muutamia avainhenkilöitä, kaiketi EU-byrokratiaa vieroksuen. Fritze jäi yksin, kukaan ei lähtenyt puolustamaan häntä. Samalla ihmeteltiin, millä perusteella Tallinnan pormestari Edgar Savisaar saa kulttuuripääkaupungilta kuukausipalkkaa. Fritze johtaa nyt Helsingissä Goethe-instituuttia, mutta minusta hänen eroamisensa oli tappio Tallinnalle, etenkin kun hänen tehtäviään ei annettu kenellekään. Kulttuurin osalta ohjelmatarjonta on kuitenkin ainutlaatuinen ja todella hieno.
Euroopan kulttuuripääkaupungin yksi merkitys on tunnettuuden ja turismin lisääminen ja hankkeella saavutetun tason säilyttäminen. -Virosta puuttuu turismin ministeri, siis henkilö jolle asia kuuluisi. Toisaalta turismilla menee tällä hetkellä muutenkin hyvin. Joka tapauksessa taloussotkut jättivät pysyvät jäljet Tallinna2011 -hankkeeseen.
Uusi patsas ja Pärt
-Viime vuonna esillä oli Vapaudenpatsas, johon edelleen liittyy ongelmia. Patsasta korjataan jatkuvasti, joten se patsas tulee virolaisille kalliiksi. Mutta Viro on saanut myös uuden patsaan, naisrunoilija Marie Underin valkoinen patsas löytyy kansalliskirjaston edessä.
Under oli oli Viron 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia kirjailijoita.
Suurin kulttuurin uutinen tulee musiikista. Virossakin ohjelmiston teemaksi valitaan usein syntymäpäiväänsä juhlivan taiteilijan teokset ja kantaesitys. Tänä vuonna toinen heistä oli Arvo Pärt (s. 11. syyskuuta 1935), jonka tilausteos Adam's Lament (Aatamin valitusvirsi) kantaesitettiin keväällä Istambulin Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelmistossa ja Tallinnassa syyskuussa.
-Sain tilaisuuden olla mukana Viron kantaesityksessä. Puolet katsojista kyynelehti ja itki, eikä kukaan halunnut sanoa mitään konsertissa kuullusta teoksesta. Kansainvälisesti kuuluisa ja arvostettu Pärt on virolaisten ominta kansallisomaisuutta, musiikin kieli on muusta klassisesta poiketen helppoa ja säveltäjän suosio on siksi suunnattoman suuri. Pärt tunnetaan myös poliittisista kannanotoistaan, kertoi Jaana Vasama.
Arvo Pärt muutti Viroon Neuvostoliitosta vuonna 1980. Hän on omistanut neljännen sinfoniansa (Los Angeles) kaikille Venäjän vangituille, joilta on viety heidän oikeutensa. Sinfonian maailman kantaesitetys oli tänä vuonna Los Angelesin filharmonikkojen konsertissa Esa-Pekka Salosen johtamana.
