Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 07.12.2019

Valtuuston talousseminaarin anti: Uudenkaupungin terveydenhuollon kipupisteet vihdoin selvillä

Uudenkaupungin kaupinginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Antola joutuu nuijimaan valtuustossa päätöksiksi toimenpidepaketin, jolla saneerataan Uudenkaupungin terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa Kuntamaisema Oy:n toimitusjohtaja LL Eero Vaissin ja Audiapro Oy:n HTT Eero Laesterän tekemien selvitysten pohjalta.

Olli Haapala

Uudenkaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon keskimääräistä kuntatasoa huomattavasti korkeampien kustannusten syyt on nyt selvitetty. Kuntamaisema Oy:n toimitusjohtaja LL Eero Vaissin ja Audiapro Oy:n HTT Eero Laesterän tekemien selvitysten pohjalta merkittävin rahavuoto on terveydenhuolto ja siihen liittyvä erikoissairaanhoito. Sen sijaan Vakka-Suomen aluesairaala on ”hyvin hoidettu ja johdettu” eikä ole aiheuttamassa kustannusten nousua perusterveydenhuollolle.

-Palveluja riittää ja koska niitä on, niitä käytetään enemmän kuin on tarpeen ja nimenomaan enemmän kuin Uudenkaupungin sairastavuuskerrroin edellyttää. Kerroin on keskimääräistä alhaisempi eli 98,6 kun se koko maassa on 110. Suurta käyttöä ja runsaita kustannuksia selitetään useimmiten juuri sairastavuuskertoimella. Mutta täällä kerroin ei ole edes valtakunnan keskiarvossa eikä aluesairaalapaikkakuntien korkeimpia. Palvelujen tarve, käyttö ja palvelujen menot eivät siis voi olla sitä luokkaa kuin mitä ne ovat, totesi Eero Laesterä.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Helvi Heiniö oli juuri ennen Laesterää esitellyt talouden tilannetta: viime vuoden tilinpäätöksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat 53,4 miljoonaa euroa. Laesterä laski tästä, että menojen tarve eli laskennalliset kustannukset ovat 7,3 miljoonaa euroa enemmän kuin valtionosuuspäätös edellyttäisi. -Ero on sosiaalitoimessa 3,9 ja terveydenhuollossa 3,4 miljoonaa euroa tarvetta suurempi. Palvelujen ja hoitoketjujen rakenteelliset uudistukset eivät ole edenneet. Kulut on saatava niiden tarpeen tasolle, sanoi Laesterä.

Tilintarkastajilta kaupungin saamaan vaatimukseen noin 7 miljoonan euron rakennemuutoksesta liittyen aloittettiin huhtikuun lopulla konsulttityö, joka saatiin päätökseen viime viikolla. Työn teki kaksi eri yhtiötä. -Työ on kuitenkin tehty työparina, Eero Vaissi ja minä olemme olleet jonkinlainen Lennon-McCartney -työpari. Vastaamme molemmat toistemme tekemisistä.

Konsultit ovat puhuttaneet paljon poliittisia päätöksentekijöitä, kaupungin omaa organisaatiota ja työn loppuvaiheessa sairaanhoitopiiriä.

Tasapainottomuuden tulppa

Laesterä huomautti, että Uusikaupunki on sitoutunut valtion keskushallintoon anoessaan harkinnanvaraista rahoitusavustusta. -Olette kaiketi ensimmäinen kunta, joka ei aio vain korottaa veroja ja myydä omaisuutta vaan on valmis suuriinkin rakenteellisiin muutoksiin, kuten terveydenhuollon rakenteisiin.

Nykyisillä veroprosenteilla kaupungin talous on 4-5 miljoonaa euroa alijäämäinen. -Jos näillä prosenteilla ja nykyisellä nettoinvestointitasolla (joka on keskimääräinen taaksepäin laskien) jatketaan, Uusikaupunki velkaantuu noin nelinkertaiseen velkamäärään asukasta kohti. Jos mitään ei tehdä velkaatuminen ei pysy hallinnassa. Olette tuuppaamassa tasapainottomuuden tulppaa tuleville sukupolville. Tällä veroprosentilla laskettuna tilanne on lohduttoman näköinen. Jos jatkatte tällä kulurakenteella ja olette valmiit korottamaan veroja riittävästi, olette tulevan valtuustokauden lopulla 24 prosentissa. Samalla velkamäärää jatkaa yhä kasvuaan. Nykyinen tilanne on heikompi kuin viime vuotinen.

-Jos taas perusturvan osalta tavoiteltaisiin 3 miljoonan euron säästöä, tarkoittaisi se 90 tänä vuonna eläköityvän löytämistä perusturvan henkilöstöstä. Sote-eläköityviä vuoteen 2014 mennessä on vain 67, joten nopeita ratkaisuja ei ole löydettävissä. Käytännössä ei näin voisi edes menetellä.

Ei yksin omin päätöksin

Laesterän mukaan talouden tervehdyttäminen ei ole mahdollista kaupungin omin toimenpitein. -Mutta siitä huolimatta kaupungin talous pitää saada tasapainoon. Rakenteelliset muutokset vaikuttavat myös muihin kuntiin. Päätösten hankaluus on siinä, että olette sairaanhoitopiirin ja terveydenhuollon yhteistyöalueen kanssa naimisissa erilaisten kuntajoukkojen kanssa.

Uudenkaupungin yleishallinto on ”hyvinkin virtaviivainen, siellä on noin 600.000 euron kulutuksen enemmyys, muissa palveluissa reilun 100.000 euron enemmys ja sivistyspalveluissa jonkin verran säästövaraa”.

-Taloutta voidaan tasapainottaa vain rukkaamalla sosiaali- ja terveydenhuoltoa,   terveydenhuollossa noin 1 ja erikoissairaanhoidossa noin 4 miljoonaa euroa. Sosiaalitoimi näyttää olleen vielä toissa vuonna kunnossa, eikä siellä nytkään ole paljon tehtävissä. Sosiaalitoimesta löytyy oikeastaan vain ei-lakisääteisiä palveluja, kuten omaishoidon tuki, kauppapalveluita ja siivousseteleitä, Sakunkulma ja Kompassi. Sen sijaan ei-lakisääteisiin tukipalveluihin (noin 400.000 euroa) ei kannattane tehdä leikkauksia, sillä vanhukset siiirtyvät saman tien laitoshoitoon, arveli Laesterä.

Ei-lakisääteisistä palveluista, joihin huonossa taloudellisessa tilanteessa pitäisi puuttua, on löydettävissä noin 500.000 - 700.000 euron säästöt. -Mutta puuttuminen edellyttäisi todella hankalia poliittisia päätöksiä.

Elää omaa elämäänsä    

Eero Vaissi ja Eero Laesterä saivat osviittaa ja selville huhti-toukokuussa, että perusterveydenhuollossa on ”alettu elää omaa elämäänsä”. -Siellä oli vain kasvatettu kustannuksia. Nyt näyttää siltä, että kustannusten kasvu ja lisäykset perustuvat selviin poliittisiin päätöksiin. Neljä vuotta sitten resursseja on annettu lisää 280.000 euroa, kolme vuotta sitten 220.000 euroa lisää ja toissa vuonna annettu oikein iso lisäys 870.000 euroa. Viimemainitusta suurimman osan vie railakas lääkäreiden lisäpalkka (700.000 euroa vuodessa), joka on rasittamassa kaupungin taloutta jatkuvasti eteenpäin. Viime vuonna palkattiin työterveyshuoltoon lisää henkilökuntaa.

-Omilla poliittisilla päätöksillä on resurssoitu 1,5 miljoonaa euroa terveysdenhuoltoon. Tämän päälle tulevat sitten kaikki muut mahdolliset korotukset, kiteytti Laesterä. Terveyskeskus on siis ratkaissut esimerkiksi lisääntyneen työmäärän ongelman palkkaamalla lisää väkeä. Uusia työtehtäviä ei liioin ole jaettu olemassaolevalle henkilökunnalle. Tämän kaiken poliittiset päättäjät ovat siunanneet.

Terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Sari Koistinen ei ollut paikalla kertomassa laitoksensa tilannetta. 

Konsultti Eero Vaissi puolestaan on havainnut perusterveydenhuoltoon liittyen, että terveyskeskuksen ajanvarauksessa on jonoja, josta syystä hoito painottuu  varsin paljon päivystykseen. -Kiireettömät potilaat eivät hakeudu hoitoon ajanvarauksen kautta, vaan sinne hakeudutaan terveyskeskuksen ja/tai yhteispäivystyksen kautta. Hoitotakuun toteutuminen ei ole varmaa. Kiireaikoina tästä seuraa helposti se, että potilaat ohjataan herkemmin samassa pihapiirissä olevaan sairaalaan, varsinkin kun siellä on hoidon tarjontaa, selvitti Laesterä.

Sisällä pieni sairaala

-Miksi: lääkäriresursseja pidetään ehkä vieläkin alimitoitettuna, omalääkäri- ja omahoitajamalli ei ole käytössä, hoitaja- ja muun henkilökunnan määrä on korkea ja henkilökunnan osaaminen on osittain väärän tasoista ja keskittyy lähihoitaja-ja terveyskeskusavustajiin. 

Konsulttien näkökulmasta näytti siltä, että ”terveyskeskuksen sisällä on pieni sairaala”. -Lääkärit ovat keskittyneet soluina tiettyihin potilasryhmiin ja  kansantauteihin. Tästä taas seuraa näiden eritysryhmien ulkopuolelle jäävien tavallisten sairaiden palveluiden saatavuuden heikentyminen ja ohjautumista päivystykseen.

-Liksksi teillä on erityisen kallis sairaankuljetus. Perusterveydenhuollon palvelut taas ovat kustannuksiltaan keskitasoa. Yleisesti oletetaan, että jos perusterveydenhuoltoon panostetaan, erikoissairaanhoidon kulut saadaan pidettyä kurissa. Tämä yhtälö ei näytä toimivan Uudessakaupungissa, sanoi Laesterä.

Oma erikoissairaanhoito

Vakka-Suomen aluesairaala saa konsulteilta odotetusti kehuja. Tuottavuus on parantunut käyttäjämäärän lisääntyessä. -Mutta kun käyttäjien määrä kasvaa vain uusikaupunkilaisista, teillä ei ole enää varaa kasvattaa sairaalan tuottoa. Erikoissairaanhoito onkin erityisen kallista, joka johtuu siitä että käyttö on runsasta ja käyttöön liityvät kustannukset suuret. Väestöpohjan pitäisikin olla kolmin- tai nelikertainen nykyiseen verrattuna.

-Aluesairaalapaikkakunnista Uudessakaupungissa perusterveydenhuollon käyttö on toiseksi pienintä ja erikoissairaanhoidossa toiseksi suurinta. Toisin sanoen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhde on vinoutunut. U:gissa on (aluesairaalapaikkakuntien joukossa) erikoissairaanhoidossa eniten hoitojaksoja ja eniten potilaita asukasta kohden, vaikka väestö kuitenkin painottuu ikärakenteellisesti johonkin muuhun ryhmään kuin vanhuksiin. U:gissa on samassa sakissa myös eniten sairaalahoidon potilaita ja keskimääräistä enemmän hoitopäiviä sairaalassa sekä eniten päiväkirurgian potilaita ja hoitojaksoja.

-Siitä huolimatta että sairastavuuskerroin on pieni, sairaalan käyttö on 1.000 asukasta kohden aluesairaalapaikkakuntien korkein. Sanotaan sitä nyt vaikka ylikäytöksi. Potilas ei saa jäädä pyörimään erikoissairaanhoitoon.

Vakka-Suomen sairaala tarvitsee leikkaustoimintaa. -Turusta ei luultavasti ole tulossa ”massoja” hoidettavaksi.

Rauman osalta konsultit epäilivät lääkärirallia, joka toisi mukanaan säästöjä.

Puheenjohtajat töihin

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok) päätti valtuuston ensimmäisen talousseminaarin ja kertoi TYKS:n toimitusjohtaja LKT Olli-Pekka Lehtosen tulevan ensi viikolla visiitille Uuteenkaupunkiin. -Erikoissairaanhoidon tilanteesta saadaan silloin lisää tietoa, eritoten muiden maakunnan kuntien osalta. Selvityksiä on tehty useita, usein yksi selvitys tuppaa torjumaan toisen, tilanne on myös tämän takia epäselvä.

Terveydenhuollon säästöesitys menee seuraavaksi kaupunginhallitukselle. -Ratkaisun tekemiseen tarvitaan viisautta, eikä päätösten tekeminen tule olemaan helppoa. Onneksi olemme nyt selvillä siitä mitä on edessä, totesi Wala.

Hotellin pimenevällä pysänköintialueella hallituksen puheenjohtaja summaa päivän antia, sitä mitä päivän mittaan on opittu ja mitä tiedettiin jo ennen viimeistä selvitystä. -Aluesairaala tulee laskutuksessaan vastaan kymmenen prosenttia, se merkitsee sekin noin 0,7 miljoonaa euroa. Huolemme ei ole alkuunkaan aluesairaala, myös tänään kuulimme saman, jonka jo tiesimme. Sairaala on erinomaisen hyvin hoidettu ja johdettu.

Rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen muutostuuli tuleekin puhaltamaan seuraavan kolmen-neljän vuoden ajan terveyskeskuksessa. 

Valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (sd) sanoi seminaarin avauksessaan kaupungin taloudellisen tilan olevan vaikea. -Joudumme tekemään rakennemuutoksia, joihin tarvitsemme kaikkien osapuolten ja poliittisten ryhmien lujaa yhteishenkeä. Tässä vaiheessa ei kannata uhrata panoksia mielivaltaisiin muutosehdotuksiin, joilla ei ole tarkoituskaan hakea säästöjä. Meidän tulee keskittyä oleelliseen.

Antola vetosi kaupungin henkilökuntaan. -Jokaisen työpanosta tarvitaan, ja jokaisen on ymmärrettävä taloudelliset realiteetit ja otettava taloudelliset näkökohdat huomioon työssään. Ruohonjuuritasolle on nyt saatava tieto siitä, että rahaa ei ole – niinkuin aina luullaan – jossakin varattuna.

Päättäjien ja henkilöstön yhteistyö ja luottamus ”suuntaan jos toiseenkin” tuo Antolan mukaan parhaimman lopputuloksen. -Joskus joudutaan tekemään työtä hyvin tiukalla budjetilla. Talkoohenkeä löytyy, uskon että samoin löytyy myös venymiskykyä, jos vain päättäjät arvostavat henkilöstön tekemää työtä talouden eheyttämiseksi. Luottamus ei luonnollisesti ole aina parhaimmillaan silloin, jos henkilökuntaa joudutaan sanomaan irti. Toivoisin kyllä, että tätä suuntaa päästäisiin kääntämään.  

Lisätty ke 3.11.2010 | 1 kommentti

Arkisto

Muntilan tuulipuiston rakentaminen alkamassa

Uusikaupunki • to 17.1.2013

U:gista uudentyyppinen jäänmurtaja

Uusikaupunki • ti 18.12.2012

Maija Junkola-Lehtosesta tulossa uusi hallituksen puheenjohtaja

Uusikaupunki • ma 17.12.2012

Ajokoirien kettukilvan voitto ja mestaruus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Verokarhu muuttaa Turkuun, verotoimisto asiakkailta pysyvästi kiinni

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Lapsen huostaanoton omavaltaisesta jatkamisesta sakkoja

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Hoivakoteja nousee U:giin pikavauhdilla, nyt vuorossa Suomen Hoivatilat ja Mainio Vire

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Kaupunki ostanee palveluita uudesta Arttu Oy:n hoivakodista

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Golf hyvä harrastus nuorille, sopii myös työpaikkojen liikuntaan

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Satovahinkoala tänä vuonna 55.800 hehtaaria

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen laajennus yva-menettelyyn

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Tukea paikalliselle meripelastustoiminnalle

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Uudenkaupungin uusi nuorisovaltuusto valittu

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

U:gin päästöt viime vuonna 236.000 tonnia

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Kolumni: Onko paikallispolitiikassa vain "kaverista" kysymys?

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Seuratuki kasvaa, liikuntaharrastuksen kustannuksia halutaan alentaa

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Valtuusto antoi hallintokunnille juustohöylän ja 3 prosentin säästövaatimuksen

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Sähköiset reseptit käyttöön koko sairaanhoitopiirissä

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Kho ei muuttanut päätöstä kivilouhimo-murskaamon ympäristöluvan kumoamisesta

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Mauri Kontu: Etujärjestöjen lopetettava omien etujen ajaminen kilpailukyvyn hyväksi

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös