Olli Haapala
Uudenkaupungin seurakunnan vaalilautakunnan puheenjohtajan Leena Anton tekemä selvitys paljastaa, että seurakuntavaalien 84 ehdokkaasta vain 53 eli 63 prosenttia vastasi vaalikoneen kaikkiin tai lähes kaikkiin kysymyksiin. Vaalikoneeeseen vastanneista puolet kannattaa homoparien siunausta. Useat poliitikot ovat laiminlyöneet vaalikoneeseen vastaamisen kokonaan, mikä on äänestäjän kannalta kiusallista.
Vastanneista ehdokkaista vain joka kolmas ilmoitti painaviman syyn kirkkoon kuulumiselleen olevan se, että kirkko vastaa ehdokkaan henkilökohtaisiin hengellisiin tarpeisiin. Viidennes kertoi syyksi kirkon olevan osa suomalaista elämänmuotoa. Samoin viidennekselle syy oli kirkon antama oikeus kasteeseen, vihkimiseen ja hautaan siunaamiseen. Kukaan vastaajista ei pitänyt kirkkoon kuulumisen syynä seurakunnallista yhteyttä muihin ihmisiin.
Seurakunnassa halutaan vaikuttaa
Vaaliehdokkaat haluavat seurakunnan luottamushenkilöksi voidakseen vaikuttaa seurakunnan toimintaan ja talouteen (51 valintaa), voidakseen valita seurakunnan työntekijät (26), vaikuttaakseen koko kirkon linjauksiin (26) sekä päättääkseen seurakunnan suurista hankinnoista (21) ja maaomaisuudesta, kiinteistöjen määrästä ja käytöstä (20). Ehdokas sai tässä valita kolme vaihtoehtoa.
Nuoriso, perheet ja vanhukset saisivat lisää seurakunnan tukea seurakuntatyöltä, jos Uudenkaupungin seurakunnassa olisi tilaisuus lisätä varoja (kahteen) seurakunnan työmuotoon. Muun muassa jumalanpalveluselämän tukeminen jäi näille työmuodoille selvästi. Mutta varoja ei ehdokkaiden mielestä ole tulossa, sillä nykyinen kirkollisvero 1,5 prosenttia pitäisi 50 ehdokkaan (95 prosenttia) mielestä pitää ennallaan.
Kirkon laskevan jäsenmäärän mahdollinen seuraus, seurakunnan menojen karsiminen, merkitsisi joka toisen vastanneen ehdokkaan mielestä voimavarojen yhdistämistä seurakuntien itsenäisen päätösvallan kaventumisen uhalla. Joka neljäs vastaaja kävisi valtion kukkarolla ja vaatisi valtiolta parempaa korvausta yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta – ja nostaisi kirkollisveroa silläkin riskillä, että kirkosta eroaminen kiihtyisi entisestään.
Ilmastonmuutos estettävä nyt!
Seurakunnan hankinnoissa tulisi huomioida reilu kauppa ja eettisyys
yhtenä tärkeimpänä kriteerinä lähes joka toisen vastanneen ehdokkaan mielestä. Joka kolmannelle ne ovat vain yksi peruste muiden joukossa ja hankinnan tasatilanteessa ratkaiseva lisäperuste joka viidennelle.
Ilmastonmuutosta hillitsisi – mahdollisuuksien mukaan – eri tavoin ilmasto-ohjelman suositusten mukaisesti ja mahdollisimman nopeasti kolme neljästä vastanneesta ehdokkaasta.
Kirkko kannanottajana kiinnostaa
Luottamushenkilö äänestää kirkolliskokousvaalissa ja tätä kautta voi periaatteessa muuttaa kirkon linjauksia kirkolliskokouksen käsittelemissä asioissa. Vajaa puolet (44 prosenttia) vastanneista ehdokkaista halusi luottamushenkilönä näin vaikuttaa kirkon kannanottoihin, mutta joka neljäs ilmoitti kokevansa muutosten tekemisen tarpeettomaksi. Kirkon opin uudistaminen kiinnosti yhtä vähän kuin hallinnon ja talouden muutokset.
Vastanneista ehdokkaista 88 prosenttia ei kuulunut mihinkään kirkolliseen herätysliikkeeseen.
Poliittisen puolueen arvot koki itselleen läheisinä 33 vaalikoneen kysymyksiin vastannutta ehdokasta. 14 vastaajaa ilmoitti, ettei minkään puolueen arvot ole läheisiä. Seurakuntavaaleissa on ehdokkaina myös puolueväriä tunnustavia seurakunnan jäseniä.
Poliitikot laiminlyövät
Poliittisiin puolueisiin kuuluvia ehdokkaita ja Uudenkaupungin luottamushenkilöitä on seurakuntavaaleissa useita. Jotkut poliittisista ehdokkaista eivät ole vastanneet vaalikoneen kysymyksiin lainkaan. Seurakuntavaaleissa äänestämään aikova ei siis voi löytää heitä tavanomaisen vaalikoneen tapaan omia vastauksiaan parhaiten vastaavana ehdokkaana. Vastauksensa vaalikoneelle ovat toistaiseksi laiminlyöneet Jussi Ahtiainen (kok), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Antola (sd), kansanedustajaehdokas ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Veijo Nummi (perus), Mauri Rostén (sd), Helle Vahtera (kesk) ja Veli-Matti Virtanen (kesk).
Raamattu merkitsi vastanneista 20 ehdokkaalle hyviä elämänohjeita oman elämän pohjaksi, 16 ehdokkaalle Jumalan sanaa, jota pitää jatkuvasti tutkia,
9 ehdokkaalle Jumalan sanaa kirjaimellisesti sekä 6 ehdokaalle
Jumalan sanaa vertauskuvallisesti tulkittuna.
Puolet siunaisivat homoparin
Vaalikone kysyi myös kirkon kuuminta puheenaihetta: suhtautumista rekisteröityihin parisuhteisiin ja niiden kirkolliseen siunaamiseen. Vaaliehdokkaista vastauksen kysymykseen antoi 47. Heistä siunausta kannatti puolet ja pelkkää rukoushetkä viidesosa. Seitsemän ehdokasta toivotti seksuaaliset vähemmistöt ainoastaan tervetulleiksi seurakuntaan. Samoin seitsemän ehdokasta ei hyväksy homoseksuaalisuutta.
Suhtautuminen homoparien siunaamiseen on Uudessakaupungissa laimeampaa kuin koko maassa, jossa runsaat 60 prosenttia hyväksyy homoparien siunaamisen. Piispoista puolet ja pääkaupunkiseudun papeista 67 prosenttia hyväksyy rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisen.
Kaikkien vastanneiden ehdokkaiden puolesta kristillistä uskoa opettaa koulussa ja päiväkodissa.
Ennakkoon vilkasta
Ennakkoäänestyksessä marraskuun ensimmäisellä viikolla äänioikeuttaan käytti yhteensä 1.359 äänestäjää. Viime vuonna ennakkoon äänesti 961.
Seurakuntavaaleissa kaikilla viimeistään ensimmäisenä varsinaisena vaalipäivänä 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on äänioikeus. Varsinainen äänestyspäivä on 14.11.
Äänioikeutettuja Uudenkaupungin seurakunnassa on kaikkiaan 11.423, näistä naisia 5.834 ja miehiä 5.815. Aänioikeutettuja 16-18-vuotiaita on yhteensä 374.
