Olli Haapala
Merimetso vaikeuttaa kalastuselinkeinoa oletettua enemmän ja merimetsojen vähentäminen on tarpeen, kertoi tutkija Heikki Auvinen Ylen Uutisille keskviikkona. Mutta merimetson metsästys syksyllä on mennyt meni täysin mönkään, Turunmaan alueella ammuttiin alle sata lintua. -Metsästyksellä ei ollut mitään vaikutusta kalakantoihin, toteaa ammattikalastaja Börje Holmberg Huvudstadsbladetille.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitys osoittaa merimetson syövän runsaasti ahventa, kuhaa ja silakkaa ”aina kun sitä on tarjolla”. Auvinen kertoo Saaristomereltä viiden vuoden aikana kerättyjen merimetsojen oksennuspallojen sisältäneen erityisesti arvokalaa.
-Mynälahdella kiisken, ahvenen ja kuhan yhteenlaskettu osuus merimetson ravinnon painosta on yli 60 prosenttia.
Merimetson ravintona on aikaisemmin pidetty pieniä roskakaloja ja vaikutuksia arvokalojen kantoihin pienenä. Kalastajat eivät ole jakaneet tätä käsitystä, vaan pitäneet saaliiden huononemista merimetson ravintotottumusten seurauksena.
-Merimetso syö niitä kaloja, joita sen alueella on. Mynälahden alueella on paljon kuhaa ja ahventa, joita merimetsot syövät siellä hyvin paljon, sanoo Auvinen Ylen Uutisille.
Rktl arvioi Saaristomerellä pesivän 14.000 merimetsoparin popsivan vuodessa kolme miljoonaa kiloa kalaa. Oletettavastii Rktl:n tutkimuksia jatketaan.
Metsästys tehotonta
Ainakaan tämän vuoden merimetsojahdin voi sanoa menneen penkin alle. Huvudstadsladetin mukaan saalissaldo on Turunmaalla alle sata merimetsoa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla metsästys loppui lakipykäliin ennen kuin se ehti kunnolla alkaa.
-Metsästyksellä ei ollut mitään vaikutusta kalakantoihin. Ahven on yhä poissa, toteaa ammattikalastaja Börje Holmberg Gullkronan metsästyspiiristä, jossa saaliiksi saatiin 72 merimetsoa. Holmerg kertoo metsästyksen alun olleen lupaava. -Syys-lokakuussa merimetsoista tuli säikkyjä ja ne muuttivat pois.
Merimetson munien rei'ittäminen on sen sijaan osoittautunut tehokkaaksi tavaksi rajoittaa kantaa. Mynälahden kokeilussa lintu jätti rei'itetyn munan pesään 325 pesässä 399:stä.
-Munien rei'itys on järkevin keino rajoittaa merimetsokantaa. Linnut eivät hylkää pesää ja valloita uusia saaria, kertoo Pekka Alho Hb:lle. Alho vastaa Suomen ympäristökeskuksen merimetson häirintätutkiuksesta Turunmaalla. Hän rei'itti pesämunia yhdellä isommalla luodolla ja Airisto-Velkuan kalastusalueen kaksi paikallista kalastajaa tekivät saman kahdella pienemmällä luodolla.
Luvalle lisäaikaa
Mynälahdelle myönnettiin taivassalolaiselle ammattikalastaja Hannu Raivosen ryhmälle keväällä ampumislupa sadalle merimetsolle. -Kaksi kuukautta eli lokakuun loppuun voimassa olleen luvan puitteissa ammuimme 30 merimetsoa. Merimetsot ovat oppivaisia, mutta kun käytimme kuvaa, lintu oli helpompi ampua. Merimetsot käyttäytyvät kuin mitkä tahansa riistalinnut.
Raivonen kertoi, että luvalle on haettu jo jatkoa ely-keskukselta. -Lupa-aika päättyi itse asiassa liian aikaisin. Merimetsot tulevat alueelle vasta kun kala on paikalla, täällä vasta marras-joulukuussa. Siksi olemme hakeneet luvalle jatkoaikaa.
