Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 21.04.2019

Ilvesoppia luonnosta ja kotiin päätyneistä eläimistä

FM Elina Torvinen tietää ilveksestä kaiken tietämisen arvoisen. Hän toimii tällä hetkellä Varsinais-Suomen maatalousoppilaitoksen lehtorina ja opettaa luonto- ja ympäristöalan ammattilaisiksi aikovia.

Olli Haapala

Luonnonvarainen eläin tai tarhaeläin elokuvan tähtenä saa aikaan katsojien jakamattoman suosion ja syvät tuntemukset helpommin kuin kuuluisinkaan filmitähti. Niin kävi myös Poika ja ilves elokuvan ilveksille. Miten elokuvan Väinö-ilves ja tämän kaksi stunt-ilvestä viritettiin huimiin rooleihinsa. Lehtori Eila Torvisen ohje on yksinkertainen: opettele ensin itse olemaan niin, että saat eläimen käyttäytymään niin kuin sen kulloinkin halutaan tekevän.

Kaksitoista vuotta sitten ensi-iltansa saanut Raimo O. Niemen ohjaama ja Konsta Hietasen tähdittämä elokuva Poika ja ilves kertoo ihmisen ja eläimen suhteesta. Elokuva sai kotimaassaan noin 400.000 katsojaa ja sen oikeudet myytiin 41 maahan.

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin syyskokouksensa esitelmöinyt Elina Torvinen toimii lehtorina Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa Mynämäellä, jossa hän opettaa metsätalouden ja luonto- ja ympäristöalan ammattilaisiksi aikovia. Ainoana koko maassa oppilaitos kouluttaa eläintarha-alan eläintenhoitajia, joiden pääkouluttajana Torvinen toimii. Siihen Oulun yliopistosta valmistuneella biologi-maisterilla on kanttia. Ilvestuntemus on peräisin Ranuan eläinpuistosta, missä hän viihtyi valmistumisensa jälkeen 21 vuotta, ensin eläintenhoitajana ja lopulta johtotehtävissä. Ilvesoppia on kertynyt kotiin päätyneistä eläimistä, esimerkiksi kaikki elokuvan kolme ilvestähteä ovat asuneet Torvisen perheen kodissa ja taloudessa.

Helppo eläinpuistoeläin

-Ilves kesyyntyy ja tottuu hoitajaansa aika nopeasti, joten sitä on helppo ruokkia ja hoitaa. Ilves voi hyvin jos tarjoamme 1-2 kiloa lihaa neljä kertaa viikossa. Ilveksen kanssa voi mennä samaan tilaan, jos sellainen käytäntö eläinpuistossa on otettu. Ilvespuistoissa Kiteellä, Ähtärissä ja Ranualla näin tehdään. Tietenkin petoeläin on aina petoeläin, mutta hoidokin tunteminen ja tietynlainen varovaisuus takaavat eläintenhoitajan turvallisuuden.

Myös ilves tottuu eläinpiston hoitajiin ja rutiineihin sekä noudattaa ruoka-aikoja. -Ilves lisääntyy tarhaoloissa suhteellisen helposti, puolustaa pentujaan ja saa jopa tahtonsa läpi ihmisen kanssa. Eläimen käyttäytyminen muuttuu tarha-oloissa kesyyntyessä jossain määrin, mutta lisääntymiseen liittyvä käyttäytyminen pysyy muuttumattomana. Mitä enemmän käyttäytyminen  perustuu vaistoihin eli on perittyä, sitä vahvemmin se pysyy, onpa eläin missä ympäristössä tahansa.

Sama pätee ilveksen saalistamiseen. -Ilveksen tapa saalistaa on perinnöllistä siinä mielessä, että siitä ei tule milloinkaan saaliin takaa-ajajaa, vaikka sitä kuinka opettaisi ja kouluttaisi. Ilves on aina ilves, tarhaan ruoaksi heitetty jäniksenruho saa osakseen saman käsittelyn kuin luonnossa saalistettu jänis. Sama näkyy myös kommunikoinnissa, osa ilveksen ilmeistä on opittuja ja osa vaistonvaraisia. Toisinaan ilveksen naamavärkki ilmeineen viestii, ettei eläimen lähelle ole viisasta mennä.

Kohti elokuvaa

Torvisen perhe päätyi hoitamaan ilveksiä kotona yksinkertaisesti siksi, että luonnossa elävät ilvekset silloin tällöin hylkäävät pentunsa. -Kaikkia luonnon eläimiä ei kuitenkaan oteta keinoruokintaan. Kaikkia eläimiä ei voi pelastaa, se ei ole tarkoituksenmukaista. Kyselemme sen perään miksi joku eläin (eläinlaji) otetaan ja toista ei auteta, mutta ennen kuin tartutaan maitopulloon, eläimen elinkaari täytyy tehdä itselle selväksi, siis se mitä eläimelle tulee tapahtumaan. Villisian yhdentoista porsaan joukosta pudonnutta heikointa yksilöä ei pidä ottaa elätiksi siksi, että possusta aikuiseksi kasvaneella villisialla ei ole tulevaisuutta: tarhapaikkaa ei löydy ja tilaa muualla ei ole.

-Ilves sopii kotikissaksi vain sen 'lapsuuden' ajaksi, ilves on vähä vähältä kotiutettava metsään. Tavallisesti se käy ulkotarhan kautta. Joskus nuori ilves pääsee suoraan tarha-eläimeksi: Ranualla oli kaksi omaa ja kaksi Ruotsista Eskilstunasta tuotua pentua.

Väinö-ilves

Pentuna hylätty Kissa-ilves, Torvisten esikoinen 80-luvun lopulta, pääsi poseeraaaan Eläinaailma-lehteen Elina Torvisen kirjoittamaan artikkeliin. Juttu oli samalla alkusoitto Poika ja Ilves -elokuvalle. Ensin luontokuvaaja Kari Soveri otti yhteyttä ja BBC:lle ilvesdokumenttia tehnyt suomalaiskuvaaja, jonka oman ilveksen metsästäjä oli ampunut, oli tuota pikaa yhteistyössä kuvaamassa Kissa-ilvestä englantilaisiin olohuoneisiin.

Soveri oli tyytyväinen saamaansa aineistoon. Hiipimällä kohti saalista edennyt Kissakin saatiin pysähtymään ja tuijottamaan kuvaajaa oikeaoppisesti ilveksen saaliskäyttäytymistä mallintaen. -Seuraavana oli vuorossa Ville Suhonen. Hän oli valmistellut käsikirjoitusta ilveselokuvaan ja halusi tietää olisiko myös elokuvan tekeminen mahdollista. Vastasin myöntävästi, mutta ilveksen ei pidä olla mikään disney-pelle, vaan sen täytyy antaa tehdä elokuvassa vain sen mitä eläin tekee luonnossakin. Sanoin myös etten ota pentua emolta vain elokuvaa varten, mutta jos sopiva pentu löytyy, se elokuvaroolia voidaan

harkita.

Keväällä 1996, vain vajaa kaksi vuotta sitten ennen elokuvan ensi-iltaa, jäi orvoksi ilveksen kolmeviikkoinen urospentu. -Kun osoittautui, että Väinö-ilves jää henkiin, otimme yhteyttä käsikirjoittajiin ja ilmoitimme sopivan pennun löytyneen. Kuvaukset tehtiin Väinön ollessa runsaan vuoden ikäinen.

Väinö eli kotikissan elämää ja oli tyytyväinen talvihäkkiinsä, mitä nyt toisinaan kävi ihastuttamassa ja kummastuttamassa asiakkaita toimiston puolella. -Väinön opettajana toimi Tuire Kaimio, vaikka eläintä ei varsinaisesti paljon koulutettu. Tietyt merkit opettettiin ja tilannekohtaisesti tietyillä houkuttimilla eläin saatiin tekemään sen mitä haluttiin. Loppu onkin sitten tekniikkaa filmin leikkauspöydällä.

Stuntit Isa ja Bella

Vielä syksyn kuvauksissa Väinö oli elokuvan ainoa eläintähti, talvikuvauksiin haluttiin – yksin valuutusteknisistä syistä – varailveksiä, tai paremminkin Väinölle ilves-stuntit. Eskilstunasta Ruotsista Parken Zoo -eläinpuistosta löytyi ehdokkaat, kesällä 1997 syntyneet ja emon hylkäämät ilveskaksoset Isa ja Bella. -Pari haettiin Ranualle kuukauden ikäisenä m/s Isabellalla, vieläpä Isabellan päivänä. Eläimet otettiin ensin kotihoitoon ja pantiin myöhemmin ulkotarhaan. Lopulta eläinkouluttaja Elisabet Jonsson koulutti Isasta ja Bellasta Väinölle talvikuvauksiin stuntti-ilvekset.

Laki ei kuitenkaan salli eläintarhaeläimen ottamista ja vientiä esimerkiksi elokuvan kuvaukseen. Elina Torvinen marssi maa- ja metsätalousministeriöön ja vakuutti eläinten hyvinvoinnista vastaavan viranhaltijan ylitarkastaja Pirkko Skutnabbin. Nokatusten ministeriössä käydyssä neuvottelussa Torvinen selvitti mistä ilvesten osalta on kysymys. Ministeriö myöntyi paikallisen eläinlääkärin valvonnassa tehtäviin kuvauksiin.

Väinön tapaan myös toimistoilveksinä esiintyneet Isa ja Bella korvasivat Väinön, joka oli talvikuvauksien aikaan jo kaksivuotias. -Siinä iässä ilves on täysin itsenäinen eikä ole enää hallittavissa. Elokuvan ilvestähtenä on siis kaiken kaikkiaan kolme eri ilvesnuorta.

Kuvaukset Väinön kanssa tehtiin Ranuan eläinpuistossa ja sen lähimaastossa. Kohti aikuisuutta kasvavat ilvekset pysyivät kuvauasalueella sen ympäri vedetyn säkkiaidan avulla. Isan ja Bellan kuvauksia tehtiin myös Iso-Syötteellä ja Korouomassa. Elina Torvisen kuvaus itse tapahtumista oli vauhdikasta kuunneltavaa, yhtä hurjaa tarinaa detaljirikkaista työpäivistä pohjoisen upottavassa lumihangissa.

-Suurin osa vaarallisista kohtauksista tehdään kuitenkin filmin leikkauspöydällä, siinä mielessä elokuva on aina huijausta.

Kunnianpalautus

Poika ja Ilves sai myös jatkoa, Suden arvoitus on samaan tyyliin tehty elokuva eläimen ja lapsen suhteesta. Erämaan villieläimen ja erämaahan äitinsä kotikonnuille muuttaneen city-lapsen romantiikka-hypen ohella ilveselokuvasta kirjoitettiin ”kaikenlaista”.

-Täytettyään kaksi vuotta Väinö kuoli Ranuan eläintarhassa, ilmeisesti pudottuaan aidalta kivikkoon ja loukattuaan itsensä terävään kivensärmään. Aidan yläosa oli pellitetty, ehkä Väinö jalat vain lipesivät. Evira totesi kuolinsyyksi sisäisen verenvuodon. Ilta-Sanomat kirjoitti kuitenkin Väinön pudonneen puusta, koska eläimen kynnet oli kuvausten takia leikattu eivätkä ne olleet ehtineet kasvaa täyteen mittaan.

Tarvittiin Luonto-ilta ja toimittaja Veikko Neuvonen ennen kuin Väinön kunnia kissana saatiin palautettua. Neuvonen osoitti yleisölle, että ilveksen leikatut kynnet kasvavat normaaliin mittaan kahdessa viikossa. Väinön kynnet oli todellakin leikattu viimeksi kuvausten aikana, noin kahdeksan kuukautta ennen elokuvatähden kuolemaan johtanutta onnettomuutta. 

Lehtori Elina Torvinen piti myös katsauksen Suomen ilveskannasta, ilvesten ekologiasta ja niiden käyttäytymisestä luonnossa.

FAKTAA

Viime vuonna Suomen ilveskanta oli noin 2.000 yksilöä. Kaatolupia myönnettiin 340. Tälle metsästyskaudelle kaatolupia myönnettäneen 495. Varsinais-Suomen ilveskanta oli viime vuonna 110 yksilölä, kaatolupia myönnettiin 4, jotka kaikki käytettiin. Ilveskannasta kuolee osa myös liikenneonnettomuuksissa. Geneettisesti kestävä ilves- (ja suurpetoeläinkanta yleensä) on noin 250 yksilöä.

Lisätty su 14.11.2010 | kommentoi

Arkisto

Muntilan tuulipuiston rakentaminen alkamassa

Uusikaupunki • to 17.1.2013

U:gista uudentyyppinen jäänmurtaja

Uusikaupunki • ti 18.12.2012

Maija Junkola-Lehtosesta tulossa uusi hallituksen puheenjohtaja

Uusikaupunki • ma 17.12.2012

Ajokoirien kettukilvan voitto ja mestaruus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Verokarhu muuttaa Turkuun, verotoimisto asiakkailta pysyvästi kiinni

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Lapsen huostaanoton omavaltaisesta jatkamisesta sakkoja

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Hoivakoteja nousee U:giin pikavauhdilla, nyt vuorossa Suomen Hoivatilat ja Mainio Vire

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Kaupunki ostanee palveluita uudesta Arttu Oy:n hoivakodista

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Golf hyvä harrastus nuorille, sopii myös työpaikkojen liikuntaan

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Satovahinkoala tänä vuonna 55.800 hehtaaria

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen laajennus yva-menettelyyn

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Tukea paikalliselle meripelastustoiminnalle

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Uudenkaupungin uusi nuorisovaltuusto valittu

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

U:gin päästöt viime vuonna 236.000 tonnia

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Kolumni: Onko paikallispolitiikassa vain "kaverista" kysymys?

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Seuratuki kasvaa, liikuntaharrastuksen kustannuksia halutaan alentaa

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Valtuusto antoi hallintokunnille juustohöylän ja 3 prosentin säästövaatimuksen

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Sähköiset reseptit käyttöön koko sairaanhoitopiirissä

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Kho ei muuttanut päätöstä kivilouhimo-murskaamon ympäristöluvan kumoamisesta

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Mauri Kontu: Etujärjestöjen lopetettava omien etujen ajaminen kilpailukyvyn hyväksi

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös