Vakka-Suomen Aluesanomat

Tänään on 20.06.2019

Fosforin vähentämisen tavoite Saaristomerellä saavutettavissa kipsillä

Kipsikäsittely jolla sidottiin fosforia pellolla ei vaikuttanut sadon määrään eikä maan viljavuuteen. Kuva: Yara.

Aluesanomat

Kipsi on osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi sen sijaan, että se kulkeutuisi vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä.

Kolme vuotta sitten alkanut lannoitevalmistaja Yaran TraP-tutkimushanke on nyt saatu päätökseen. Hanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tulosten mukaan pellon kipsikäsittelyllä pystytään estämään jopa 60 prosenttia fosforin huuhtoutumisesta. Kipsin käytöllä päästään lähelle Suomen Saaristomeren valuma-alueen fosforikuorman vähennystavoitetta.

Uudenkaupungin Hangonsaareen varastoitu ja maiseoitu jätekipsi ei kelpaa pelloille. Jätekipsin uusiokäytössä ei ole onnistuttu.

Kipsi sitoo fosforia peltoon

Saaristomeren valuma-alue on mereen huuhtoutuvan fosforin osalta suurin Itämeren kuormittaja. Suomi on luvannut pyrkiä Saaristomeren valuma-alueella mahdollisimman suljettuun maatalouden ravinteiden kiertoon.

Fosforin valumaa voidaan vähentää 40 prosenttia jätevesien puhdistusta tehostamalla, mutta 60 prosenttia jää yhä maatalouden kuormaksi.

Maatalouden aiheuttaman rehevöitymisen suurimpana syynä pidetään eroosion aiheuttamaa sameaa valumavettä, joka kuljettaa maahiukkasten mukana fosforia vesistöihin. Fosforipitoista maata siirtyy näin veden mukana järviin ja mereen.

TraP-tutkimushanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi laboratorioissa sekä kenttätyönä yhteistyössä kahdentoista maanviljelijän kanssa.

Kipsi osoittautui tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi sen sijaan, että se kulkeutuisi vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään. Se parantaa maan rakennetta ja sitoo myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota ja siten fosforin valumista vesistöihin.

Ei vaikutusta sadon määrään

Laboratoriokokeiden tulokset todennettiin Mtt:n kenttäkokeissa lähes toisiaan vastaavina. Syksyllä 2008 tehtyä kipsin levitystä seuranneena keväänä fosforin määrä oli vähentynyt yli 70 prosenttia. Vielä tämän vuoden keväällä fosforipitoisuus oli puolet alhaisempi kuin vertailualueella, jolle ei ollut levitetty kipsiä. Kipsikäsittely ei vaikuttanut sadon määrään eikä maan viljavuuteen.

Syken valuma-aluetutkimukset tukevat Mtt:n tuloksia. Syke tutki kipsikäsittelyä Paimiossa, jossa 100 hehtaarin alueen fosforikuormitus väheni 60 prosentilla kahden talven aikana. Kipsi ei vaikuttanut helppoliukoisen fosforin pitoisuuksiin maassa. Fosfori pysyi siis kasvien käytössä.

Kipsillä päästään lähelle Suomen Saaristomeren päästötavoitetta. Syken mallien perusteella fosforikuorman vähenemä koko Saaristomeren valuma-alueella olisi parhaimmillaan 70 tonnia vuodessa, mikäli kaikki nykyiset vilja- ja erikoiskasvien savipellot käsiteltäisiin kipsillä. Suomen tavoite Saaristomeren fosforin kokonaiskuorman vähentämiseksi on 120 tonnia vuodessa.

Mikäli tavoitteeseen vastataan myös suorakylvöllä ja suojavyöhykkeillä, Saaristomeren valuma-alueen tavoite on saavutettavissa ilman suuria maankäytön muutoksia, toteaa tutkimusprojektin vetäjä Liisa Pietola Yarasta.

Yhteistyökumppanit

Yaran yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Suomen ympäristökeskus Syke, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mtt, TTS-tutkimus ja Luode Consulting Oy. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Lounais-Suomen ely-keskuksen hanke Tehoa maatalouden vesiensuojeluun sekä Helsingin yliopisto.

 

Yaralta jälleen uusi menetelmä: kipsin levitys pelloille voi puolittaa ravinnevalumat

 

Lannoitevalmistaja Yara mukaan pelloilta Itämereen valuvan fosforin vähentämiseksi

Lisätty to 25.11.2010 | kommentoi

Arkisto

Muntilan tuulipuiston rakentaminen alkamassa

Uusikaupunki • to 17.1.2013

U:gista uudentyyppinen jäänmurtaja

Uusikaupunki • ti 18.12.2012

Maija Junkola-Lehtosesta tulossa uusi hallituksen puheenjohtaja

Uusikaupunki • ma 17.12.2012

Ajokoirien kettukilvan voitto ja mestaruus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Verokarhu muuttaa Turkuun, verotoimisto asiakkailta pysyvästi kiinni

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Lapsen huostaanoton omavaltaisesta jatkamisesta sakkoja

Uusikaupunki • su 16.12.2012

Hoivakoteja nousee U:giin pikavauhdilla, nyt vuorossa Suomen Hoivatilat ja Mainio Vire

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Kaupunki ostanee palveluita uudesta Arttu Oy:n hoivakodista

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Golf hyvä harrastus nuorille, sopii myös työpaikkojen liikuntaan

Uusikaupunki • la 15.12.2012

Satovahinkoala tänä vuonna 55.800 hehtaaria

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen laajennus yva-menettelyyn

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Tukea paikalliselle meripelastustoiminnalle

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

Uudenkaupungin uusi nuorisovaltuusto valittu

Uusikaupunki • pe 14.12.2012

U:gin päästöt viime vuonna 236.000 tonnia

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Kolumni: Onko paikallispolitiikassa vain "kaverista" kysymys?

Uusikaupunki • to 13.12.2012

Seuratuki kasvaa, liikuntaharrastuksen kustannuksia halutaan alentaa

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Valtuusto antoi hallintokunnille juustohöylän ja 3 prosentin säästövaatimuksen

Uusikaupunki • ke 12.12.2012

Sähköiset reseptit käyttöön koko sairaanhoitopiirissä

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Kho ei muuttanut päätöstä kivilouhimo-murskaamon ympäristöluvan kumoamisesta

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

Mauri Kontu: Etujärjestöjen lopetettava omien etujen ajaminen kilpailukyvyn hyväksi

Uusikaupunki • ti 11.12.2012

 
Mainoksia
 
Mainoksia

Aluesanomat • Alinenkatu 12 • 23500 Uusikaupunki

Verkkopalvelun säännöt Takaisin ylös