Aluesanomat
Kipsi on osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi sen sijaan, että se kulkeutuisi vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä.
Kolme vuotta sitten alkanut lannoitevalmistaja Yaran TraP-tutkimushanke on nyt saatu päätökseen. Hanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tulosten mukaan pellon kipsikäsittelyllä pystytään estämään jopa 60 prosenttia fosforin huuhtoutumisesta. Kipsin käytöllä päästään lähelle Suomen Saaristomeren valuma-alueen fosforikuorman vähennystavoitetta.
Uudenkaupungin Hangonsaareen varastoitu ja maiseoitu jätekipsi ei kelpaa pelloille. Jätekipsin uusiokäytössä ei ole onnistuttu.
Kipsi sitoo fosforia peltoon
Saaristomeren valuma-alue on mereen huuhtoutuvan fosforin osalta suurin Itämeren kuormittaja. Suomi on luvannut pyrkiä Saaristomeren valuma-alueella mahdollisimman suljettuun maatalouden ravinteiden kiertoon.
Fosforin valumaa voidaan vähentää 40 prosenttia jätevesien puhdistusta tehostamalla, mutta 60 prosenttia jää yhä maatalouden kuormaksi.
Maatalouden aiheuttaman rehevöitymisen suurimpana syynä pidetään eroosion aiheuttamaa sameaa valumavettä, joka kuljettaa maahiukkasten mukana fosforia vesistöihin. Fosforipitoista maata siirtyy näin veden mukana järviin ja mereen.
TraP-tutkimushanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi laboratorioissa sekä kenttätyönä yhteistyössä kahdentoista maanviljelijän kanssa.
Kipsi osoittautui tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi sen sijaan, että se kulkeutuisi vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään. Se parantaa maan rakennetta ja sitoo myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota ja siten fosforin valumista vesistöihin.
Ei vaikutusta sadon määrään
Laboratoriokokeiden tulokset todennettiin Mtt:n kenttäkokeissa lähes toisiaan vastaavina. Syksyllä 2008 tehtyä kipsin levitystä seuranneena keväänä fosforin määrä oli vähentynyt yli 70 prosenttia. Vielä tämän vuoden keväällä fosforipitoisuus oli puolet alhaisempi kuin vertailualueella, jolle ei ollut levitetty kipsiä. Kipsikäsittely ei vaikuttanut sadon määrään eikä maan viljavuuteen.
Syken valuma-aluetutkimukset tukevat Mtt:n tuloksia. Syke tutki kipsikäsittelyä Paimiossa, jossa 100 hehtaarin alueen fosforikuormitus väheni 60 prosentilla kahden talven aikana. Kipsi ei vaikuttanut helppoliukoisen fosforin pitoisuuksiin maassa. Fosfori pysyi siis kasvien käytössä.
Kipsillä päästään lähelle Suomen Saaristomeren päästötavoitetta. Syken mallien perusteella fosforikuorman vähenemä koko Saaristomeren valuma-alueella olisi parhaimmillaan 70 tonnia vuodessa, mikäli kaikki nykyiset vilja- ja erikoiskasvien savipellot käsiteltäisiin kipsillä. Suomen tavoite Saaristomeren fosforin kokonaiskuorman vähentämiseksi on 120 tonnia vuodessa.
Mikäli tavoitteeseen vastataan myös suorakylvöllä ja suojavyöhykkeillä, Saaristomeren valuma-alueen tavoite on saavutettavissa ilman suuria maankäytön muutoksia, toteaa tutkimusprojektin vetäjä Liisa Pietola Yarasta.
Yhteistyökumppanit
Yaran yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Suomen ympäristökeskus Syke, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mtt, TTS-tutkimus ja Luode Consulting Oy. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Lounais-Suomen ely-keskuksen hanke Tehoa maatalouden vesiensuojeluun sekä Helsingin yliopisto.
Yaralta jälleen uusi menetelmä: kipsin levitys pelloille voi puolittaa ravinnevalumat
Lannoitevalmistaja Yara mukaan pelloilta Itämereen valuvan fosforin vähentämiseksi
