Aluesanomat
Helsingissä pidetyssä Itämerikokouksessa Baltic Sea Action Summitissa annettiin koko joukko lupauksia Itämeren rehevoitymistä hillitsevistä toimenpiteistä. Laanoitevalmistaja Yara sitoutui levittämään kipsituotetta 100 hehtaarin peltoalueelle Varsinais-Suomessa. Kipsi sitoo lannoitteiden ja lietelannan fosforia ja estää fosforin valumista vesisitöihin ja Itämereen.
Sitoumus perustuu Yaran tutkimusprojektiin, jossa tutkitaan kipsin käyttöä fosforin sitomiseen pelloilla yhdessä suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa.
Pelloilta vesistöihin valuva fosfori on yksi Itämeren alueen ympäristöhaasteista. Kasvit tarvitsevat fosforia kasvaakseen, mutta ongelmana on pelloilta valuva vesi, joka kuljettaa fosforia vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä.
-Siksi maanviljelijät tarvitsevat työkaluja, joiden avulla fosfori pidetään pellossa kasvien käytettävissä. Yara on yhdessä tutkimuspartnereidensa kanssa kehittänyt ratkaisun, joka huomattavasti vähentää fosforin valumista vesistöihin, kertoo Yaran pääjohtaja Jørgen Ole Haslestad.
Yaran tutkimusprojektin vetäjä Liisa Pietola kertoo, että ratkaisu on kipsin levittäminen pelloille. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään, jossa se parantaa maan mururakennetta ja sitoo liukoista fosforia. -Maan parempi mururakenne tarkoittaa, että maaperä kestää paremmin sadetta ja sulavaa lunta estäen siten eroosiota ja fosforin valumista vesistöihin sameana vetenä. Toinen tärkeä etu on, että kipsillä käsitellystä pellosta kasvi voi käyttää tehokkaammin maaperän fosforia hyväkseen, sanoo Pietola.
Yara sitoutuu levittämään Siilinjärveltä rahdattavaa kipsipohjaista tuotettaan maanparannukseen fosforikuormituksen estämiseksi. Sitoumus sisältää kipsituotteen ja kuljetuksen sekä pelloille levittämisen 100 hehtaarin alueelle Lounais-Suomessa. Lisäksi Yara laatii oman Itämeri-strategian vuoden 2010 aikana.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on puolestaan sitoutunut valitsemaan kaikkein herkimmät kohteet fosforin huuhtoutumiselle sekä analysoimaan Yaran kipsituotteen vaikutuksia maaperän eroosioon ja fosforikuormitukseen.
Uudenkaupungin Hangonsaaressa oleva jätekipsi ei kelpaa pelloille. Maisemoitu niin sanottu kipsivuori eli vihervalli on itse asiassa ”teollinen kaatopaikka”, josta valuu edelleen mereen huomattavan suuria määriä forforia. Jätekipsin uusiokäytössä ei ole onnistuttu.
